Bidenin voitto pre­si­den­tin­vaa­leis­sa ei yksin toisi USA:n ta­lous­po­li­tiik­kaan täys­kään­nös­tä – se vaatisi myös selvän enem­mis­tön kong­res­sis­sa

Demokraattien laaja voitto toisi USA:han mittavat veronkorotukset. USA:n Kiinan-politiikka tuskin muuttuisi. Dosentti Markku Ruotsila varoittaa tilanteesta, jossa presidentinvaalien tulos jäisi pitkäksi aikaa epäselväksi.

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat Donald Trump (kuvassa vas.) ja Joe Biden kohtasivat ensimmäisessä vaaliväittelyssään 29. syyskuuta. Vaalipäivä on 3. marraskuuta.
Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat Donald Trump (kuvassa vas.) ja Joe Biden kohtasivat ensimmäisessä vaaliväittelyssään 29. syyskuuta. Vaalipäivä on 3. marraskuuta.
Kuva: JIM LO SCALZO

Demokraattien Joe Bidenin mahdollisen presidentinvaalivoiton vaikutus USA:n talouspolitiikkaan riippuu siitä, saavatko demokraatit lisäksi selvän enemmistön senaattiin ja enemmistön edustajainhuoneeseen.

– Jos näin käy, silloin demokraatit ajavat vahvaa elvytyspolitiikkaa ja aika vahvaa lisäystä esimerkiksi terveydenhuoltomenoihin ja investointeihin, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Menolisäysten vastapainoksi on tällöin tulossa mittavia veronkorotuksia.

Veropolitiikassa kongressilla on USA:ssa hyvin vahva rooli. Jos kongressi on jatkossakin jakaantunut demokraattien ja republikaanien välillä kuten viimeiset kaksi vuotta, vaalituloksen vaikutus USA:n talouspolitiikkaan jää Koivun mukaan vähäisemmäksi.

Senaatissa on nyt yhä republikaanienemmistö mutta edustajainhuone on ollut viimeiset kaksi vuotta demokraattien hallussa.

– Sinä aikana suuria uudistuksia ei ole tullut, joskin koronakriisi on pakottanut kongressin sopimaan isoistakin elvytyspaketeista, Koivu sanoo.

Republikaanien Donald Trumpin kahden ensimmäisen presidenttivuoden aikana veroja laskettiin, mikä ruokki talouskasvua.

– Jos demokraatit saavat senaattiin vahvan enemmistön, tämän kehityksen odotetaan kääntyvän päälaelleen, Koivu sanoo.

Kiina-politiikka tiukkenee

Kauppapolitiikassa USA:n presidentillä on melko suuri valta.

– Molemmat ehdokkaat suhtautuvat esimerkiksi Kiinaan tällä hetkellä tosi nihkeästi, Koivu sanoo.

Siksi tiukentuvan Kiina-politiikan odotetaan jatkuvan riippumatta siitä, kuinka presidentinvaaleissa käy.

– Varmaan Kiinan pääsyä USA:n rahoitusmarkkinoille rajoitetaan. En usko, että tulleja tulee kumpikaan samassa määrin käyttämään kuten Trump ensimmäisellä kaudella. Mutta Kiinaa varmasti painostetaan jatkossakin tosi rajusti, Koivu ennakoi.

Syynä on se, että ei kestä välttämättä kymmentä vuottakaan, kun Kiina on maailman suurin talous ja haastanut USA:n monella tapaa.

EU:n suuntaan Biden olisi yhteistyökykyisempi kuin mitä Trump on ollut.

– Se ehkä poistaisi esimerkiksi Suomen osalta huolen siitä, asettaako USA korkeat tullit esimerkiksi EU:sta tuotaville autoille. Varmaan suurimmat riskit poistuisivat, Koivu arvioi.

Hän pohtii, että Biden saattaisi myös yrittää yhdistää EU:n Kiinan vastaiseen taisteluun.

Sen sijaan USA:n julkisen talouden kasvattamisen ja veronkorotusten vaikutusta maan talouskaskuun ja sitä pitkin Eurooppaan on Koivun mukaan vaikea arvioida.

– Yrityselämältä tulee epäileviä kommentteja yritysveron nostosta. Vaikutus riippuu siitä, miten sitä nostetaan ja millaiset kannustimet jäävät esimerkiksi investoinneille.

Lisää elvytystä luvassa

Jos Trump voittaisi presidentinvaalit, lisää koronaelvytystä on siinäkin tapauksessa Koivun mukaan tulossa puolueiden kongressissa käymien neuvottelujen tuloksena.

– Jos Trump voittaa, mutta kongressi on jakaantunut, mistään suurista rakenteellisista muutoksista suuntaan tai toisen tuskin päästään yhteisymmärrykseen.

Koivun mukaan Trumpilla ei ole toiselle kaudelle juuri mitään agendaa, joten hänen toimia on vaikea arvioida etukäteen.

Trumpin mahdollisen jatkokauden on yleisesti arvioitu tuovan uusia veronkevennyksiä kotitalouksille ja yrityksille, jatkoa talouden sääntelyn purkamiselle ja protektionistista kauppapolitiikkaa.

– Suurin piirtein näin, mutta sekin riippuu siitä, olisiko Trumpilla kongressin enemmistö takanaan vai ei, sanoo USA:n historian dosentti Markku Ruotsila Tampereen yliopistosta.

USA:n talouspolitiikka ja talouden kehitys vaikuttavat myös Suomen talouteen. Jos yritysten tulokset ja pörssikurssit USA:ssa heikkenevät selvästi huomattavien veronkorotusten ja sääntelyn lisääntymisen takia, sillä on Ruotsilan mukaan selvä vaikutus kansainväliseen talouteen.

– Se ei näkyisi parissa päivässä, mutta vähitellen.

Suomen vienti hyötyisi Bidenista

Trumpin uudelleen valinnan myötä USA:n ja EU:n välinen tariffitaistelu jatkuisi.

– Siinä mielessä suomalainen vientiteollisuus hyötyisi Bidenin valinnasta, Ruotsila sanoo.

Hänen mielestä suurin vaara USA:n presidentinvaaleista Suomelle olisi se, jos USA:ssa ei saataisi viikkoihin tai kuukausiin selville, kumpi voitti.

– Epävarmuus olisi hyvin haitallista paitsi USA:lle, kaikille sen kauppakumppaneille. Koko maailman järjestelmälle se on hyvin ongelmallinen tilanne, jos siihen joudutaan. Se on kyllä aika todennäköistä, Ruotsila varoittaa.

Fakta

Vaalien aikajana

3. marraskuuta: Vaalipäivä. Postiäänien vuoksi presidentti ei todennäköisesti ole vielä tiedossa vaalipäivänä kuten tavallisesti.

8. joulukuuta: "Turvasatamapäivä", johon mennessä äänet on oltava laskettuina.

Ääntenlaskua koskevat oikeusjutut täytyy olla ratkottuna samaan päivään mennessä.

14. joulukuuta: Valitsijamiehet kokoontuvat ja äänestävät muodollisesti presidentistä osavaltionsa äänestystuloksen perusteella.

Tavallisesti päivä on muodollisuus. Nyt uhkana on, että joidenkin osavaltioiden vaalituloksesta ei saada selvyyttä, jolloin on epäselvää, ketkä valitsijamiehet saavat antaa osavaltion äänet presidenttikilvassa.

3. tammikuuta 2021: Kongressin uusi kausi alkaa. Marraskuun vaaleissa valitaan kolmasosa senaatin sadasta paikasta ja kaikki edustajainhuoneen 435 paikkaa.

6. tammikuuta 2021: Kongressin kokoontumisessa tehdään virallinen valitsijamiesäänien laskenta ja muodollinen presidentinjulistus.

20. tammikuuta 2021: Presidentin virkaanastujaiset. Edeltävä presidenttikausi päättyy.