Annika Saa­rik­ko lin­ja­si: Pai­kal­li­nen so­pi­mi­nen palaa pöytään – "Tässä suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa joustot pai­kal­li­ses­ti sopien oli­si­vat yksi par­hai­ta lääk­kei­tä"

Tuore puheenjohtaja joutui tuoreeltaan puolustamaan turpeen verotusta ja puolueen kannatusta.

Keskustan puoluekokous. Annika Saarikko.
Keskustan puoluekokous. Annika Saarikko.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Vaikka hallituksen budjettiriihessä ei päästy yhteisymmärrykseen paikallisesta sopimisesta, se ei tarkoita, että hanke olisi kuopattu tällä vaalikaudella.

Keskustan tuore puheenjohtaja Annika Saarikko korostaa, että hallitus hyväksyi jatko-ohjeet, ja teki samalla kirjauksen työn jatkumiselle.

– Katseemme kohdistuvat myös työnantajien ja työntekijöiden osapuoliin, jotta ratkaisu voisi löytyä.

Hän sanoi olevan aivan varma siitä, että asia palaa vielä hallituksen pöytään.

– Tässä suhdannetilanteessa joustot paikallisesti sopien olisivat yksi parhaita lääkkeitä.

Keskusta jäi yksin

Keskusta jäi riihessä yksin puolustaessaan paikallista sopimista.

Saarikko jatkaa, ettei asiaa kuitenkaan kuopattu ensimmäisenä.

– Työllisyysratkaisut eivät olleet erityisen helppoja. Niitä valmisteltiin pitkään jo ennen varsinaista riihtä. Paikallinen sopiminen oli tiiviisti keskusteluissa mukana. Mutta samalla tunnistimme, että poterot ovat aika syvällä tästä aiheesta.

Saarikko kommentoi alkuviikon budjettiriihen tuloksia pitäessään ensimmäisen linjapuheensa Helsingissä.

Keskustan uusi varapuheenjohtaja Markus Lohi korosti, ettei paikallinen sopiminen etene ruttaamalla.

– Tämän me olemme oppineet, mutta pidämme prosessia koko ajan elossa. Emme anna periksi, Lohi jatkoi.

Turve samalla linjalla

Toinen paljon kiistaa herättänyt budjettiriihen päätös liittyy turpeeseen.

Sen vero liki kaksinkertaistuu.

Saarikko muistutti, että veronkorotukset ovat linjassa muiden polttoaineiden kanssa. Veron suuruus on samalla tasolla kuin vuonna 2013.

Puheenjohtaja sanoin, että turve on monelle symbolinen kysymys, mutta tuhansille toimeentulon lähde.

– Kaikki riippuu luottamuksesta puolueeseen ja siihen, jaksammeko kuunnella, ja olemmeko varmistamassa muutosturvaa, hän muotoili.

Tavoite pysyy

Budjettiriihen tuloksista on käyty paljon keskustelua. Kuka voitti, kuka hävisi?

Saarikko muistutti, ettei tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta ole karannut mihinkään.

– Ei tietenkään. Itse asiassa tarvitsemme sitäkin korkeamman luvun.

Hän korosti keskustan puoluekokouksen hyväksymää linjausta, jonka mukaan puolue tavoittelee 150 000 lisätyöllistä seuraavan kuuden vuoden aikana valtiovarainministeriön kevään ennusteeseen verrattuna.

– Tämä tarkoittaa työllisyysasteen nousua noin 77 prosenttiin. Se on ainut tae sille, että ikääntyvä, enemmän palveluja tarvitseva Suomi pärjää.

Olemme kiitollisia

Saarikolta kysyttiin myös puolueen kannatuksesta. Viimeisessä mittauksessa viisari ei ollut heilahtanut toivotulla tavalla.

– Olemme kiitollisia niistä 10-12 prosentin kannattajistammekin. Luottamusta on kasvatettava vaihe vaiheelta, se voi olla pitkän ajan päässä. On selvää, että keskustan hallitukseen meno oli joillekin kipeä kokemus.

Hän jatkoi, ettei tässä ajassa ole automaatio, että oppositiokaan kasvattaisi kannatustaan.

Kaksoiskuntalaisuus tulossa?

Talouden ja työllisyyden lisäksi Saarikko puhui yhdestä mieliaiheestaan, eli monipaikkaisuudesta. Koti voi olla jatkossa kahdessa paikassa. Hän itsekin tekee niin kuin opettaa, eli koti on maalla ja kaupungissa.

Puolue käynnistää lähiaikoina monipaikkaisen Suomen ohjelman valmistelun.

– Ihmisten omat valinnat ovat avain tasapainoiseen aluekehitykseen. Niille pitää tehdä tilaa. Tähän tarvitaan sekä valtion että kuntien päätöksiä muun muassa liikenteessä, tietoliikenneyhteyksissä, kaavoituksessa, lupien myöntämisessä asumisen tukijärjestelmissä ja verotuksessa.

Hän väläytti kaksoiskuntalaisuutta.

– Siitä on jo tehty alustavia selvityksiä. Se ei ole helppo rasti, se tiedetään, mutta se ei ole syy sanoa, että unohdetaan koko juttu. Jos on tahtoa, löytyy myös tie.

Saarikon mukaan parhaimmillaan kaksoiskuntalaisuus voisi tarkoittaa sitä, että asukkaat valitsisivat sen, kummalla paikkakunnalla he haluavat äänestää.

Ei lähtöpuheita

Saarikolta kyseltiin, mikä on sellainen tilanne, jossa puolue joutuisi miettimään hallituksesta lähtöä.

– En halua spekuloida sillä, mikä katkaisi kamelinselän.

Keskustalla oli kymmenen kynnyskysymystä, ennen kuin se lähti mukaan hallitusyhteistyöhön keväällä 2019.

Saarikon mukaan niistä osa on jo toteutunut ja moni hyvässä vauhdissa.