Viikko-Kaleva

Mainos

Kolonialismin haamu elää Belgiassa

Kongolainen Mbutu Mondondo Bienvenu teki elokuussa oikeudelle pyynnön, että Tintti Kongossa -sarjakuvan myynti kiellettäisiin Belgiassa rasistisen sisältönsä vuoksi. Suomessa albumi on julkaistu alkuperäisellä nimellä, mutta lyhennettynä vuonna 1977. Vuodesta 1978 suomalaiset ovat tunteneet albumin nimellä Tintti Afrikassa. KUVA: Sebastian Pirlet/Epa/All Over Press
Viikko-Kaleva 18.11.2007 0:00
Tuomas Muraja
Linja-auto on juuri lähdössä EU-korttelin pysäkiltä kohti Brysselin keskustaa, kun kuljettaja jää vielä odottamaan paikalle taapertavaa ja raskasta laukkua perässään raahaavaa brysseliläisrouvaa. Muutaman kymmenen metrin päässä musta nuori nainen juoksee kohti bussia, mutta kuljettaja sulkee tylysti ovet rouvan noustua autoon ja kaasuttelee pois paikalta.

Kanssamatkustajien ihmetellessä tapahtunutta kuski vetoaa aikatauluun.

Seuraavalla pysäkillä täydestä bussista poistuu matkustajia sivuovesta, josta samalla kaksi pukuun sonnustautunutta mustaa miestä astuu sisään. Miehet tulevat näyttämään kuukausilippujaan kuljettajalle, joka ajaa miehet kuitenkin ulos.

"Käynti sisään vain etuovesta", kuuluu kuskin käsky.

Outoa sinänsä, koska edelliseltä pysäkiltä nuori vaaleatukkainen ruotsalaisnainen sai kyllä tulla bussiin takaovesta.



Arjen rasismia


Esimerkit perustuvat tietysti vain yksittäisiin havaintoihin, mutta kuvaavat oivallisesti tämän päivän Belgiaa. Yhtäältä ulkomaalaisiin suhtaudutaan ystävällisesti, toisaalta mustat Belgian kansalaiset saavat toisenlaisen kohtelun.

Siirtomaa-aikana oli vielä helppoa, kun rasismi oli räikeän näkyvää. Kun orjuus kiellettiin, kolonialismista luovuttiin ja Afrikan maat alkoivat itsenäistyä, tasa-arvo eri rotujen välillä taattiin lailla. Aktiiviseen rotusyrjintään oli helppo puuttua.

Ongelmallista on sen sijaan belgialaisten sisäänkirjoitettu, taajaan esiin putkahtava rakenteellinen rasismi, jota on jo vaikea kitkeä. Maassa, jossa neekerivitsit ovat arkipäivää ja jossa lapset vielä pelkäävät leikeissään mustaa miestä, afrikkalaisperäiset belgialaiset ovat yhä eriarvoisessa asemassa.



Kuohuttava tuomio


Kaupungintalolla käy kova kuhina, kun sadat Brysseliin vasta muuttaneet ulkomaalaiset odottavat vuoroaan päästäkseen rekisteröitymään kaupungin asukkaiksi. Valkoisten jono etenee nopeammin kuin värillisten, jotka pahimmassa tapauksessa voivat joutua odottamaan vuoroaan päivätolkulla.

Toissa viikolla Belgiaa kuohutti oikeudenkäynti, jossa 19-vuotias antwerpenilainen Hans Van Themsche todettiin syylliseksi rasistisiin murhiin. Nuorukainen oli astellut asekauppaan, ostanut kiväärin ja tappanut siltä seisomalta 24-vuotiaan malilaisnaisen ja hänen kaksivuotiaan tyttärensä. Hän myös ehti haavoittaa 47-vuotiasta turkkilaisnaista ennen kuin poliisi sai pysäytettyä miehen ampumalla tätä jalkaan.

Suurin kiistelynaihe oikeudessa oli kuitenkin, olivatko teot niinkään rasistisia, vaikka mies oli itse tunnustanut halunneensa tappaa mahdollisimman monta maahanmuuttajaa. Miehen puolustus katsoi teot narsistisiksi.



Tinttikin osallisena


Toisarvoinen väittely narsismista ja rasismista kertovat Belgian "unohduksen" politiikasta, joka tuntuu elävän yhä. Siirtomaaviranomaiset menivät jo aikanaan pitkälle yrittäessään poistaa historiasta syyttävät viittaukset. Nyt siirtomaa-aikaa hävetään, mutta se yritetään jatkuvasti myös aktiivisesti unohtaa ja samalla lakaista rasismi maton alle.

Kongoon sijoittuva sarjakuva-albumi Tintti Afrikassa herättää aika ajoin kritiikkiä. Yli 77 vuotta vanha Hergén piirtämä sarjakuva lyhentyi jo vuonna 1946 110 sivusta 62-sivuiseksi kirjaksi, jonka tekstiasuakin muutettiin soveliaammaksi. Enää ei Tintti kerro kongolaislapsille, että heidän isänmaansa on Belgia ja suojelijansa kuningas Leopold II. Samalla, kun muissa maissa pohditaan sarjakuvan kieltämistä, Belgia pitää kyseistä Tintti-seikkailua vain kirjana muiden joukossa.

Nykyään Kongon vapaavaltion aikaisia tapahtumia pidetään yhtenä historian pahimmista kansanmurhista ja ihmisoikeusrikkomuksista: 40 vuoden aikana Kongon asukasluku väheni noin 20 miljoonasta noin 10 miljoonaan asukkaaseen.

EU-parlamentin edessä Place du Luxembourgilla on baarikeskittymä, jonka terasseille eurokraatit kokoontuvat alkuillasta puimaan päivän tapahtumia. Kun viereiseen pöytään istuu tumma nainen, häntä pyydetään poistumaan tai hänelle ei ainakaan tarjoilla. Sen sijaan muut seurueessa saavat ryystää drinkkejään. Ja tarjoilija tuo lisää tarjotinkaupalla. Ei liene tarpeen kertoa, että muut asiakkaat ovat valkoisia.

Syntyperäisten asukkaiden ja Belgiaan tilapäisesti asettuneiden ulkomaalaisten välillä on varsin vähän kitkaa. Arvioiden mukaan Brysselissä asuu yli 160 eri kansallisuutta. Kaupunkilaisten luonnetta on osaltaan muokannut Belgian sijainti kahden maan tulilinjalla. Belgian maaperällä on käyty lukuisia ratkaisevia taisteluita, joista Waterloo on tunnetuin. Ulkomaalaiset ovat valloittaneet Belgian moneen kertaan, viimeksi toisessa maailmansodassa. Siksi maa ei mahtaile vallallaan.

Kielialueisiin jakautuneen Belgian sisäiset skismat ovat monelle sen sijaan yllätys, jos otetaan huomioon maan asema diplomatian keskuksena. Alkuperäisväestö koostuu eripuraisista ryhmistä, joiden kieltä, opetuslaitosta ja yhteiskunnallisia palveluita koskevista näkemyseroista kiistellään edelleen niin valtuustoissa kuin lehtienkin palstoilla.

Maan flaamilaisessa pohjoisosassa Flanderissa puhutaan hollantia, etelän Valloniassa taas ranskaa. Itärajalla on lisäksi pieni saksankielinen vähemmistö.

Näkyvä nationalismi kohottaa Belgiassa päätään kahden kieliryhmän edustajien välisissä yhteenotoissa eikä kohdistu suoranaisesti värilliseen väestöön. Brysselin osat ovat saaneet paljon afrikkalaisia, aasialaisia ja arabiasukkaita. Näissä kaupunginosissa ihmiset saavat elää rauhassa ilman väkivallan pelkoa.

Mutta rakenteellinen, piilossa pysyttelevä rasismi, syrjinnän muodoista pahin, elää maassa vielä voimakkaasti. Rasismi on kuitenkin vähenemään päin, kiitos kansainvälisten instituutioiden tehokkaan lobbauksen ja kansalaisjärjestöjen lukuisten tempausten. Lähes joka viikko Brysselin keskustassa järjestetään rasisminvastaisia mielenosoituksia, jotka pitävät tärkeän asian näkyvillä, ettei se pääse enää unohtumaan.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa jalkakäytävät ovat aluksi erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on ohut lumipeite.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

187 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kadonneita eläkemaksuja etsimässä

Miten ihmeessä saat tuonkin jälkeen syyt eläkeläisten niskoille? Etkö itse ymmärrä kopioimaasi? Luulin jo että kappas, y... Lue lisää...
Y-sukupolvi

Jari ja sarjakuvat

Jari

10.12.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image