Viihde

Mainos

Essee: Muistatko, kun Rautahammas rakastui?

Richard Kiel näytteli Rautahammasta kahdessa Bond-filmissä, 007 - Rakastettuni (1977) ja Kuuraketti (1979). Kuva on vuodelta 2007. KUVA: EPA/PAUL BUCK / EPA
Viihde 13.1.2018 19:27
Taneli Kärki

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 2. joulukuuta 2017.

Siinä kohtauksessa Kuuraketti-agenttiseikkailun loppupuolella, kun saparopäinen Dolly-tyttö auttaa jättiläisen romahtaneen maisemahissin raunioiden alta? Se hetki, kun kaksikon katseiden kohdattua Rautahammas hymyilee ja Dolly vastaa väläyttämällä oman, hammasrautojen koristaman hymynsä?

Muistat väärin.


Dollyn hampaissa
ei ole hammasrautoja. Eikä koskaan ollutkaan. Mutta ei syytä huoleen, et ole väärän muistikuvasi kanssa yksin. Internetistä löytyy lukuisia keskusteluja, joissa ihmiset vannovat kadonneiden kiskojen nimiin. Foliohattupäisimmät jopa väittävät, että joku, tai jokin, on muokannut alkuperäistä kohtausta jälkikäteen.

Kyseessä on suuren ihmismäärän jakama väärä muistikuva, joka saattaa johtua esimerkiksi dramaturgisen logiikan puuttumisesta peliin aivojen muistilokeroissa. Olisi kieltämättä kerronnallisesti järkeenkäypää, että Dollynkin suusta paljastuisi metallipitoista tavaraa.

Hyvä konkreettinen esimerkki kyseisen väärän muistikuvan laajuudesta on suomalaisen Sampo-pankin vuonna 2004 Tukholmassa kuvattu mainos, jossa Rautahammasta näytellyt Richard Kiel vilauttaa pankin korttia kaupan kassalla asioidessaan. Kassalla työskentelevä nuori nainen paljastaa mainoksen lopuksi oman, hammasrautojen peittämän hymynsä.

Myönnettäköön, että on tulkinnanvaraista, onko mainoksen idea kopioida alkuperäistä kohtausta vai viitata Rautahampaan hahmoon, mutta väärän muistikuvan vaikutelma on vahvasti läsnä.


Miksi muistimme
sitten temppuilee? Muistin toimimiseen perehtyneen Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakosken mukaan ihmismuisti on perusrakenteeltaan epäluotettava. Oletus eräänlaisesta aivosyövereihimme asennetusta tallentavasta nauhurista, jonka kapasiteetista voimme poimia totuudenmukaisia ja yksityiskohtaisia tapahtumia menneisyydestä, joutaa romukoppaan.

Ennemminkin on järkevää olettaa, että kaikki muistomme ovat ainakin joiltain osin vääristyneitä.


Yksittäinen muisto muokkautuu mielessämme sen syntyhetkestä lähtien. Sama muokkautumisprosessi jatkuu, kun palautamme tietoa muistellessa mieleemme. Jotkut asiat korostuvat ja toiset jäävät pimentoon omien aikaisimpien kokemusten ja tietojen höystäminä.

Muistot muokkautuvat myös toisten ihmisten vaikutuksesta. Yhteisestä aiheesta käymämme keskustelut ja muiden kertomat muistot vaikuttavat myös omaan muistikuvaamme.

Myös aika tekee muistoille tepposensa. Osa informaatiosta katoaa tai muokkautuu väistämättä vuosien kuluessa.

Rautahampaan tapauksessa väärän muiston syntymiseen voivat vaikuttaa myös samalta näyttävät ja merkitykseltään toisiaan lähellä olevat asiat, jotka sekoittuvat mielessä helposti.


Toinen mielenkiintoinen
esimerkki on italialaispsykologien vuonna 2010 tekemä tutkimus Bolognan rautatieaseman kelloon liittyen. Kello vaurioitui ja pysähtyi asemalle vuonna 1980 tehdyssä pommi-iskussa.

Kello korjattiin ja se toimi normaalisti vuoteen 1996 asti, jolloin se hajosi uudelleen. Silloin kello päätettiin jättää hajonneena seisomaan aiemmin sattuneen pommi-iskun tapahtuma-aikaan.

Vuoden 2010 tutkimuksessa kävi ilmi, että 92 prosenttia tutkimukseen osallistuneista henkilöistä muisti kellon olleen pysähtyneenä pommi-iskusta asti. 79 prosenttia vastaajista, joihin kuuluivat myös kaikki rautatieaseman 21 työntekijää, kertoivat nähneensä kellon aina samassa ajassa.

Kalakosken mukaan kollektiivisen muistin toimimista voi verrata rikkinäiseen puhelimeen. Viesti vääristyy matkalla ja virheellisestä käsityksestä muodostuu eri ihmisille yhteinen muisto. Lopulta kaikki voivat muistaa asian valheellisesti.

Muistia voi myös manipuloida. Tutkimusten mukaan jopa 30 prosenttia ihmisistä on alttiita valheellisten muistojen istuttamiselle.


Populäärikulttuuri tarjoaa
runsaasti otollista sarkaa valheellisten muistikuvien syntymiseen. Varsinkin lainaukset elokuvien vuorosanoista menevät usein kollektiivisesti pieleen.

Vai miltä kuulostaa se tosiasia, että klassikkolausahdukset, kuten ”Life is like a box of chocolates”, ”Play it again Sam” ja ”Luke, I am your father” eivät koskaan kuuluneet Forrest Gumpin, Casablancan Rick Blainen tai Tähtien sodan Darth Vaderin huulilta?

Sen sijaan repliikit ”Life was like a box of chocolates”, ”Play it!” ja ”No, I am your father” elokuvissa kuullaan.

Väärät repliikkilainaukset eroavat aiemmista esimerkeistä siinä mielessä, että ne leviävät astetta aktiivisemmin kanssaihmisten toimesta. Tarkistamaton tieto ottaa helposti siivet alleen etenkin sosiaalisessa mediassa.

Esimerkiksi Marilyn Monroen ja Albert Einsteinin ”lainauksia” jaetaan jatkuvasti ilman tietoa oikeasta lähteestä. Kivan kuvan ja samaistuttavan mietelauseen yhdistelmä ajaa helposti ohi faktoista.

Omaankin muistiin kannattaa suhtautua lähdekriittisesti. Olenko varma? Mitkä asiat voivat vaikuttaa muistooni? Onko tapahtuneesta kauan? Ovat järkeviä kysymyksiä muistin kanssa pelatessa.


Ihmismuisti on
luonteeltaan hyvin subjektiivinen. Kalakosken mukaan kaikki kokemuksemme, mieltymyksemme ja havaintomme vääristävät muistikuviamme.

Ihmiset havainnoivat asioita eri tavoin. Joku saattaa muistaa henkilön kasvonpiirteet, toinen vaatteiden värin. Tiivistetysti muistot ovat rakennelmia tulkitsemastamme todellisuudesta.

Valheellinen muistikuva voi olla äärimmäisen todentuntuinen. Mitä enemmän muistoa ajattelemme ja pyörittelemme, sitä vahvemmaksi se muuttuu. Käytännössä muistomme valehtelevat myös meille itsellemme.

Kukapa ei olisi väitellyt jostain asiasta toisen samassa tilanteessa olleen kanssa ja ollut varma, että muistaa tismalleen oikein?

On jokseenkin lohdullista ajatella, ettei todennäköisesti kumpikaan ollut kokonaan oikeassa.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

182
Mikä ihme meni pieleen 35 vuotta sitten? Sekä suomalaisten koulutustaso että älykkyys kääntyivät laskuun
121
Ely-keskus: Pohjantien sillat eivät kestäkään raskaita kuormia – siltaremontti voi viivästyä 2–3 vuotta ja lisäkustannuksia tulee
52
Lindström Ylellä: Oikeus opiskella työttömyysetuudella eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa
47
Tyrnäväläisen muistisairaan omainen epäilee vilppiä kotiäänestyksessä – Vaalilautakunta: kaikki sujunut ohjeistuksen mukaan
39
Suomella ei ole Norjan aikeita kieltää turkistarhausta – eläinten vedensaantiin tulossa uutta
37
Pohjantiellä körötellään Oulujoen yli hitaasti vielä vuosia
35
Hanna Sarkkinen juhli Forbesin listalle pääsyä syömällä piiraan Lidlin parkkipaikalla – "Iso ja häkellyttävä huomionosoitus"

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi keskiyöstä alkaen Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kolari, Muonio ja Kittilä lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi aamuyöstä alkaen maan pohjois- ja itäosassa sekä Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

275 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Väyrynen hurjassa nousussa

Väyrysen kannatus verrattuna Vanhasen kannatukseen on jo sitä luokkaa, että presidentinvaalista on tulossa Sipilälle neu... Lue lisää...
kansa neuvoo

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

23.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image