09:56  Sunnuntai 12 Helmikuuta 2012 
13222
10.2.2012 
Vesijohto jäässä.  
•  Lisää lukijakuvia
 
RSS
VANCOUVER 2010
VANCOUVER TÄNÄÄN
Katso kisaohjelma ja TV-lähetykset »
Kello on Vancouverissa kymmenen tuntia Suomen aikaa jäljessä. 
KOLUMNIT
Jouko Vuorjoki  VANCOUVER 
Hanna Kuusiluoto  WHISTLER 
28.2.2010  
With glowing hearts
BLOGIT
Jouni Loponen
28.2.2010
SUURIA TUNTEITA
Jani Oravamäki
Juha Portaankorva
Kyösti Karvonen
Sami Tikkanen
VIDEOT
Riitta-Liisa Roponen viimeistelee olympiakuntoaan
Hiihtäjä Riitta-Liisa Roponen viimeistelee kuntoaan Vancouverin olympialaisia varten Ramsaussa tutuilla laduilla.  

Lajiesittelyt

ALPPIHIIHTO 

Hiihtourheilun olympiaohjelmaan kuului alun perin vain pohjoismaisia lajeja. Alppihiihto tuli kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n virallisten kilpailujen ohjelmaan vasta 1931. Alppinistien olympiadebyytti tapahtui Garmisch-Partenkirchenissä 1936, jolloin ohjelmassa oli vain alppiyhdistetty. Kilpailu järjestettiin kuitenkin sekä miehille että naisille. Alppihiihto onkin ollut olympiaurheilussa edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon saralla: kaikki ohjelman lisäykset on tehty miesten ja naisten osalta samaan tahtiin.

Sankt Moritzissa 1948 alppiyhdistetyn rinnalle lisättiin pujottelun ja syöksylaskun erikoiskilpailut. Jo seuraavissa kisoissa Oslossa yhdistetty korvattiin suurpujottelulla. Supersuurpujottelusta (super-G) tuli olympialaji Calgaryssa 1988, jolloin myös alppiyhdistetty palasi ohjelmaan.

Eniten alppihiihdon mitaleita yksissä olympiakisoissa on voittanut Kroatian Janica Kostelic, joka 2002 saavutti kolme kultaa ja yhden hopean. Itävallan Toni Sailer (1956) ja Ranskan Jean-Claude Killy (1968) voittivat kaikki kolme kisoissaan tarjolla ollutta kultamitalia. Sailerilla on nimissään olympiahistorian suurin voittomarginaali: 6,2 sekuntia suurpujottelussa 1956. Eniten yhtä lajia olympiarinteissä dominoinut urheilija on Norjan Kjetil André Aamodt, joka vuosina 1992-2006 voitti miesten super-G:ssä kolme kultaa ja yhden pronssin.

Suomen olympiadebyytti alppihiihdossa tapahtui Sankt Moritzissa 1948, jonne mukaan uskaltautuivat Pentti Alonen ja Aimo Vartiainen. Alosen 14. sija Oslon pujottelussa 1952 pysyi pitkään suomalaisten parhaana olympiasaavutuksena. Lillehammerissa 1994 Mika Marila pujotteli sijalle 12, minkä jälkeen kärkitulos on parantunut kisa kisalta: Naganossa 1998 Kalle Palander oli pujottelussa 9., Salt Lake Cityssä 2002 Henna Raita pujottelussa 8. Kauan odotetun ensimmäisen mitalin toi lopulta Tanja Poutiainen, joka sijoittui toiseksi Torinon kisojen suurpujottelussa 2006.

Parhaat suomalaissijat lajeittain (M/N):

Pujottelu:

9. Kalle Palander, 1998

6. Tanja Poutiainen, 2006

Suurpujottelu:

9. Kalle Palander, 2006

2. Tanja Poutiainen, 2006

Super-G:

13. Janne Leskinen, 1994

Naiset: Suomella ei koskaan edustusta.

Syöksylasku:

22. Raimo Manninen, 1964

30. Riitta Ollikka, 1976

Alppiyhdistetty:

21. Mika Marila, 1994

Naiset: Suomella ei koskaan edustusta.

 

« Takaisin

GALLUP
TUOREIMMAT VASTAUKSET:

KYLLÄ No miksikäs ei. Paremmin ne siellä heiluivat kuin mihin itse olisin kyennyt. Iloinen heitin puolesta, toivottavasti hekin iloisia että maksoin viulut! 
Tsäng 

EI Miksi lähettää vain lomamatkalle - tuntui tulevan useamman suusta, ettei ollut "kunnossa"? 
harkitkaa paremmin ensi kerralla 

KYLLÄ Hei ollaampa nyt tyytyväisiä! Oisha se huonomminki voinu mennä. Viis mitalia on toosi monta. 
Niikerta. 

EI Oikeastaan olen, mutta olympiakomitean asettaman järjettömän mitalitavoitteen mukaan en. Suomalaissuoritukset ensimmäisellä viikolla aivan surkeaa vässyköintiä, varsinkin yhdistetty plus mäkihyppy. Puhumattakaan hiihdosta, jossa etukäteen henkseleitä paukuteltiin.Lajiliitot valittavat rahan puutetta, jospa tehtäisiin sitä rahaa vaikka siitä, ettei lähetettäisi näitä urheilupomoja ja muumimammoja täysin turhille turistimatkoille, ainoastaan urheilijat ja valmentajat kuuluvat kisapaikoille. Menkööt pomot omilla rahoillaan "haistelemaan kisailmapiiriä". 
penkkiurheilija 

Lue lisää »
MITALITILANNE

Katso mitalitaulukko »

TERVE24
moottori

Seppo Karppinen
Auto-Kaleva autouutiset 7.2. 
VTT: Etelämmäs tarkoitetut kitkarenkaat riski Pohjolassa
koti
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Koti-Kaleva 11.2. 
Trendeistä viis!
hightech forum
POLTTOPISTEESSÄ 8.12.2011 
FT: Nokia luopumassa luksuspuhelimistaan
kiekko-kaleva

Lehtikuva
KiekkoJuttu 11.2. 
Aaltonen Leijonien murskavoiton kapellimestarina
hyvä olo
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen
armeijaan lähtöä.
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen armeijaan lähtöä. _
Hyvä olo 11.2. 
Varusmiehet tarvitsevat henkistä tukea
sunnuntain puheenvuoro
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa.
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa. Pasi Autio
Sunnuntain Puheenvuoro 3.2. 
Rakastuitko Oulussa?
YHTEYSTIEDOT
Tekijänoikeudet © Kaleva Oy