Yhdistetty hiihto tuli olympiaohjelmaan heti ensimmäisissä talvikisoissa 1924. Vuosien kuluessa laji on muuttunut merkittävästi.

Alun perin osalajit suoritettiin päinvastaisessa järjestyksessä kuin nykyään. Kilpailun avannut hiihto-osuus järjestettiin 18 kilometrin erikoiskilpailun yhteydessä. Mäkihyppy siirrettiin avauslajiksi Oslossa 1952. Yhdistetyn hiihdosta tuli erillinen tapahtuma 1956, jolloin matka myös lyheni 15 km:iin.

Hiihtoaika muunnettiin pisteiksi, jotka laskettiin yhteen mäkihyppypisteiden kanssa. Väliaikalähtö teki usein kilpailusta vaikeasti seurattavan. Hiihto-osuuden takaa-ajolähtö, niin sanottu Gundersen-menetelmä, otettiin olympiakisoissa käyttöön Calgaryssa 1988. Siinä mäkihyppypisteet muunnetaan suoraan sekuntieroiksi, joiden perusteella hiihtäjät päästetään ladulle. Loppujärjestys on näin sama kuin maaliintulojärjestys.

Calgaryssa 1988 olympiaohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu, alun perin kolmimiehisjoukkueilla (hiihtomatkana 3 x 10 km), 1998 lähtien neljän hengen voimin (4 x 5 km). Salt Lake Cityn kisoissa 2002 mukaan tuli sprinttikilpailu, jossa hypättiin yhden kerran suurmäestä ja hiihdettiin 7,5 km.

Vuonna 2008 yhdistetyn hiihdon arvokilpailuohjelma uudistettiin. "Normaalikilpailu" (2 hyppyä normaalimäestä + 15 km hiihto) ja sprinttikilpailu korvattiin normaalimäen ja suurmäen kilpailuilla, joissa molemmissa hypätään vain yhden kerran ja hiihtomatka on 10 kilometriä. Myös joukkuekilpailussa kilpailijat tekevät vain yhden hypyn suurmäestä. Uusi kilpailujärjestelmä on ensi kerran olympiakäytössä Vancouverin kisoissa.

Norja otti kolmoisvoiton kaikissa olympiakilpailuissa 1924-36. Valtakausi päättyi vasta, kun Suomen Heikki Hasu ja Martti Huhtala ottivat kaksoisvoiton Sankt Moritzin olympiakisoissa 1948. Norjan Thorleif Haug voitti Chamonix´ssa kultaa paitsi yhdistetyssä myös 18 ja 50 km hiihdossa. Maanmies Johan Gröttumsbråten voitti 1928 sekä yhdistetyn että 18 km:n kilpailun. Heidän lisäkseen sekä yhdistetyn että maastohiihdon olympiakultaa on ottanut vain Heikki Hasu, joka Oslossa 1952 hiihti Suomen viestijoukkueessa. Viimeisin suomalainen kahden lajin palvelija on ollut Hannu Manninen, joka 2002 sijoittui Salt Lake Cityn sprinttihiihdossa kahdeksanneksi - ja olikin noiden kisojen paras suomalainen miesmaastohiihtäjä.

Samppa Lajunen teki Salt Lake Cityn kisoissa 2002 historiaa voittamalla kaikki kolme kultamitalia. Torinon kisoissa 2006 Suomi sai joukkuepronssin. Jaakko Tallus oli sekä normaali- että sprinttikilpailussa viides. Mannisen sijoitukset olivat 9. ja 12.