Yhä useampi potee keliakiaa

Keliakia on lähes kaksinkertaistunut Suomessa kahden vuosikymmenen aikana. Syytä ilmiölle etsitään. Pelkästä diagnostiikan parantumisesta se ei johdu.

Lukiolainen Beata Ollanketo on sairastanut keliakiaa 2,5-vuotiaasta asti. Oireet esiintyivät suolistovaivoina sekä pituuskasvun ja painon muutoksina.

"Äiti on kertonut, että mahantähystystä varten minut käärittiin tiukkaan kapaloon ja toimenpide tehtiin ilman nukutusta." Nykyään lapset tähystetään nukutuksessa.

Keliakiaa diagnosoidessa otetaan ohutsuolesta ja ihokeliakiassa iholta koepala. Alustavasti sairautta voidaan etsiä verikokeen avulla. Tähystyksellä varmistettu diagnoosi on vaateena Kelan maksaman ruokavaliokorvauksen saamiseksi.

Ollankedolle sairaudesta on tullut osa arkea eikä hän sitä juuri ajattele. "Ruokavalioni on erilainen kuin kavereilla, mutta en edes tiedä, miltä ei-sallitut tuotteet maistuvat enkä niitä kaipaa."

Keliakiapotilaan on noudatettava gluteenitonta ruokavaliota. Jos Ollanketo joskus syö vahingossa jotain sopimatonta, tuntuu se illalla ankeana olona, vatsakipuna ja turvotuksena.

"Onneksi Suomessa on gluteenittomia vaihtoehtoja tarjolla kohtalaisen hyvin. Toki joskus käy niin, että kun menemme kavereiden kanssa oudompaan paikkaan syömään, ei minulle löydykään vaihtoehtoja."

Ollanketo käyttää vehnätärkkelystä sisältäviä tuotteita, jotka on valmistettu teollisesti gluteenittomiksi. Lisäksi hän korvaa gluteenipitoisia viljatuotteita käyttämällä riisiä, maissia, hirssiä ja tattaria. "Sen ole huomannut, että monet sekoittavat keliakian allergiaan."

Kerran vuodessa Ollanketo käy kontrollissa verikokeessa. Kukaan muu perheenjäsen ei sairasta keliakiaa.