Ylellisyyttä vai keikarointia? Näyttämisenhalua vai korkeaa vaatimustasoa? Voidaanko puhua jopa laiskuudesta, kun kotoa ei poistuta edes elokuviin?
Kotiteatterit ovat samanaikaisesti yleistyneet ja ylellistyneet. Kun hintahaitarin alapäässä saa kotiteatteripaketin 149 eurolla, yläpäässä summat kohoavat pahimmillaan kuusinumeroisiksi.
Se on kuitenkin totuus, että yhä useampaan uuteen taloon rakennetaan kotiteatterihuone - aivan samalla lailla kuin kodinhoito- tai takkahuonekin. Se on yksi elementti 2000-luvun rakentamisessa.
Asiaan varaudutaan entistä useammin.
"Kaiutinjohdot voi esimerkiksi vetää rakennusvaiheessa valmiiksi jokaiseen pistorasiaan. Se ei maksa paljon. Sama mihin pistorasiaan sitten pistää kaiuttimen, jos kotiteatteriasia tulee ajankohtaiseksi", myyjä Juha Linna Ylivieskan Kodinkoneesta sanoo.
Hänen mukaansa kotitalouksien hameväki ei useinkaan hyväksy sitä, että kaiuttimia on monessa paikassa ja piuhoja kulkee joka puolella.
Ylivieskan Kodinkoneesta löytyy valmiita kotiteatteripaketteja 150 eurosta 700 euroon. Jos pakettia alkaa rakentamaan itse, sitten pitää varautua maksamaan 800 euroa ja enemmän.
"Tämä on suo, johon saa upotettua rahansa - kuinka paljon tahansa. Toista rajaa ei ole", ylivieskalaisen Kultakorva-yrityksen omistaja Mika Pajala puolestaan vakuuttaa. Kultakorva on kotiteatterin ja hifin erikoisliike.
"Kultakorva on lempeä haukkumanimi ihmisille, jotka laittavat hifiin rahaa enemmän kuin autoonsa", Pajala naureskelee.
Kun Pajala esittelee yli 13 000 euron "kattaustaan", ämyreissä soi Dire Straits -klassikko Money for nothing. Joillekin ihmisille hifiin tuhlaaminen on rahojensa tuhlaamista, mutta ei todellakaan aidolle hifistille.
"Markkinat eivät ole suuria, sillä en halua painostaa asiakasta laitteistoon, jota ilman pystyy aivan hyvin elämään", hän vakuuttaa.
"Suomestakin löytyy kavereita, jotka ovat rakentaneet kellariinsa elokuvateatterin plyysituoleineen. Laitteet maksavat kevyesti satatuhatta euroa. Pelkkiin välikaapeleihin saadaan menemään helposti 20 000 euroa. Eikä puhuta edes kalleimmista malleista. Kunnon kultakorvat kuulevat eroja kaapeleissakin", Pajala tietää.
"Jostain jouduttu tinkimään"
Kotiteattereiden ylellisyysaste pyrkii Suomessa yhä nousemaan johtuen siitä, että ala on täällä vielä varsin nuori. Esimerkiksi USA:ssa hifistä puhuttiin jo 1950-luvulla.
"Siellä on ensimmäinen sukupolvi jo haudassa", Pajala summaa.
Pajalan arsenaalista löytyy hieno monikanavajärjestelmä, joissa etu- ja takakaiutinparit on ryyditetty keskikaiuttimella ja subwooferilla, joka toistaa matalat äänet.
"Aloittelija, joka panostaa kotiäänentoistoon, voi aloittaa soittimella, vahvistimella ja kahdella kaiuttimella. Itsekin olen kuunnellut valtaosan urastani kahta kanavaa. Jos paketin hinta on kuitenkin 150 euroa, jostain on jouduttu tinkimään."
Pajalan mielestä kotiteatteri on "yleisesti hyväksyttävämpi tapa tuhlata rahaa kuin 2-kanavajärjestelmä".
"Joillekin se on elintason merkki", hän kiteyttää.
Videotykkejä vesillekin
Viisikanavaisen eli 5.1-laitteiston ilman videotykkiä saa Pajalan laskuopin mukaan parilla tuhannella eurolla. Hinnat ovat laskeneet suosion kasvun myötä.
"Kun dvd syrjäytti vhs:n, suuret massat tulivat mukaan. Kauppojen hyllyiltä on vaikea enää cd-soittimiakaan löytää, sillä aina tarjotaan dvd-soitinta", Pajala näkee.
Kotiteatterikuvan voi heijastaa joko valkokankaalle videotykillä tai sitten normaalisti televisioon. Videotykeistä löytyy jo purjeveneisiinkin sopivaa kokoluokkaa, jossa tykin yhden sivun mitta ei juuri kymmentä senttiä pidempi ole.
Vaihtoehtoja kuvan heijastukseen löytyy joka makuun.
"Varsinkin nuorison suuressa suosiossa ovat 3lcd- eli projektiotelevisiot. Ne tarjoavat ison kuvan edullisesti", myyjä Juha Linna kertoo.
