Allergian ehkäisyssä on vihdoin löytymässä yksimielisyys, joka aiotaan kirjata myös kansalliseen allergiaohjelmaan. Mahdollisten allergian aiheuttajien välttämisestä ollaan siirtymässä elimistön oman puolustuskyvyn vahvistamiseen ja kansan karaisemiseen.
"Vielä toistaiseksi kenttä on sekaisin ja eri neuvoloissa vanhemmille on annettu hyvin erilaista tietoa allergioiden ehkäisystä", sanoo lastenlääkäri, dosentti Mika Mäkelä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Ajattelutapa heräsi jo konsensuskokouksessa vuonna 1998, mutta sen jälkeen on tarvittu kahdeksan vuotta laivan kääntämiseen. Nyt tieto on kuitenkin jalostunut niin pitkälle, että sitä ollaan valmiita jo määrätietoisesti levittämään, sanoo professori Tari Haahtela Hyksin Iho ja allergiasairaalasta.
Tietty määrä oireita siedettävä
Oppilaat kantavat edelleen kouluihin pitkiä vanhempien laatimia välttämislistoja. Listoissa on yhtä sun toista varmuuden vuoksi, sanoo lastenlääkäri, dosentti Mika Mäkelä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Näin onkin jouduttu tilanteeseen, jossa joissakin kouluissa valmistetaan esimerkiksi yli kymmentä erilaista kanakeittoa. Jostain on poistettu porkkana, jostain toisesta valkopippuri.
Turussa koululaisten dieettejä on jo ryhdytty karsimaan, ja monissa kouluissa hyväksytään vain lääkärin toteamat ruokavaliorajoitukset, sanoo lastenallergologi Erkka Valovirta Turun Seudun Allergiakeskuksesta. Hänen mielestään kaikkia allergioita ei tarvitse sen kummemmin edes tutkia.
"Jos mansikasta tulee paha ihottuma, voi olla syömättä mansikoita. Jos ihottuma on lievä, voi sen kanssa oppia elämäänkin", sanoo Valovirta.
Lääkärit ovat aika yksimielisiä siitä, että tietty määrä oireita on siedettävä. Toisaalta todella vaikeat, henkeä uhkaavat allergiat on opittava tunnistamaan.
"Kaikki dieetit eivät ole turhia. Jopa yksi makaroni kaverin lautaselta voi viedä kahdeksi päiväksi teho-osastolle", sanoo Mäkelä.
Iho ja allergiasairaalaan on perustettu anafylaksiarekisteri, johon kerätään tietoa Suomessa todetuista henkeä uhanneista allergisista reaktioista.
Siedätyshoitoa äveriäille
Siedätyshoitoon on tulossa lähikuukausina uusi kielenalustabletti perinteisen pistoshoidon rinnalle. Menetelmä on ollut monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa jo yleisessä käytössä jopa pikkulapsilla. Suomessa aloitetaan kuitenkin varovaisesti. Ensimmäinen valmiste siedättää timoteille ja sitä voidaan käyttää vain yli 18-vuotiaille.
Hoidon pahimpana kompastuskivenä on hinta, neljä euroa päivässä ilman sairausvakuutuskorvausta. Pistoksina annettavasta siedätyshoidosta saa jo sairausvakuutuskorvauksen ja julkisessa terveydenhuollossa hoidon saa vielä edullisemmin.
Valovirran mukaan siedätyshoitoa käytetään vielä aika vähän Suomessa. Sitä pidetään usein viimeisenä oljenkortena, vaikka se soveltuisi paremmin ennaltaehkäisyyn. Suomessa on laskettu, että siedätyshoidosta olisi hyötyä noin puolelle miljoonalle ihmiselle, mutta toistaiseksi hoitoa saa vain 10 000 potilasta.