Se on kemiläisen Taimi Paason, 79, luonteessa. Elämänmenoa ei kannata jäädä synkistelemään, eikä omaa tilannettaan voivottelemaan, vaikka jokapäiväinen leipä onkin entistä niukemmassa.
"Tämä on minun elämääni, katkera en ole. Täytyy vaan taiteilla ja elää käytettävissä olevien eurojen mukaan. Pakkanen tai ei, kävelen paljon, se lohduttaa", Taimi Paaso sanoo ja kuittaa sanomansa heleällä naurulla.
Juuri nyt ovat kukkaronnyörit tiukalla, eikä talous paljon naurata. Vuokratuki putosi vuoden alussa noin 300 eurosta 188 euroon. Kun vuokra on 344 euroa ja käteen jäävä eläke vähän reilu 300 euroa, yhtälö on mahdoton. "Ensi viikolla pitää mennä tappelemaan Kelan kanssa tuesta."
Eläke koostuu kansaneläkkeestä ja edesmenneen miehen yrittäjäeläkkeestä. Avioitumisen jälkeen hän hoiti kotona kuuden lapsen taloutta, ja niin työeläke jäi karttumatta.
Taimi Paaso myöntää, etteivät vanhan ihmisen tarpeet ole suuren suuret, mutta eipä sitä ole budjettikaan. Kun lääkkeet ovat kalliita ja ruoallakin on hintansa, heräteostoksiin ei ole varaa. Vesi kuuluu vuokraan, mutta sähkö on maksettava erikseen vuokran päälle.
Lehdet hän käy päivittäin lukemassa toimintakeskus Pruntsilla, joka toimii vanhusten asuinyhteisön pihapiirissä. "Lehden tilaamista ei voi ajatellakaan." Pruntsilla eläkeläisyhdistyksen aktiivi tapaa myös tuttua porinaseuraa.
Taimi Paaso pärjää omillaan. Kotiapua ei ole toistaiseksi tarvittu, ja siihenkin turvautuminen maksaisi. "Itse olen koettanut tehdä kaiken siivoamisesta lähtien."
Nyt innokasta kävelijää hieman mietityttää: polvileikkaus odottaa toukokuussa.
