Pääkirjoitus

Po­lii­si­lai­tos­uu­dis­tuk­sel­la ei kii­ret­tä

Poliisilaitosuudistusta epäilemättä tarvitaan. Kaikki hallintorakenteet joutuvat aika ajoin läpivalaisuun; poliisilaitokset eivät voi olla poikkeus. On kuitenkin vaikea nähdä, miksi uudistuksella olisi ollut niin tulenpalava kiire, että se olisi pitänyt käsitellä hallituksessa vielä nykyisen vaalikauden aikana.

Poliisilaitosuudistusta epäilemättä tarvitaan. Kaikki hallintorakenteet joutuvat aika ajoin läpivalaisuun; poliisilaitokset eivät voi olla poikkeus. On kuitenkin vaikea nähdä, miksi uudistuksella olisi ollut niin tulenpalava kiire, että se olisi pitänyt käsitellä hallituksessa vielä nykyisen vaalikauden aikana.

Nykyisin poliisilaitoksia on kokonaista 90. Sisäministeri Kari Rajamäelle viime viikolla ehdotuksensa jättänyt poliisin hallintorakennetyöryhmä esitti, että laitosten määrä karsittaisiin noin kolmannekseen eli yhteensä 29:ään. On outoa, että ministeri Rajamäki yritti aluksi hoputtaa nykyistä hallitusta käsittelemään näin laajaa poliisilaitosremonttia vielä ennen eduskuntavaaleja.

Työryhmän esitys on niin merkittävä, että sen jatkohoito on hyvä jättää seuraavalle hallitukselle. Rajamäki tuli loppujen lopuksi samaan johtopäätökseen kuin muutkin. On vaikea välttyä ajatukselta, että hän halusi hoputusyrityksellään kerätä viime hetken poliittisia pisteitä.

Jopa Rajamäen puoluetoveri, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman oli sitä mieltä, ettei toimitusministeristöksi muuttuvan hallituksen ole korrektia päättää näin merkittävästä uudistuksesta. Lykkäyksen puolesta puhuu sekin, ettei hallintovaliokunta ehtinyt käsitellä uudistusta niin kuin eduskunnan lausuman mukaan pitää tehdä.

Työryhmän ehdotus on pääpiirteissään hyvä, mutta harvaan asutuilla alueilla tarvitaan laitosten toimialueiden rajaamiseen ja ilmeisesti niiden määriinkin vielä tarkistuksia. On ehdottomasti huolehdittava siitä, ettei uudistus heikennä missään kansalaisten turvallisuutta. Uudistuksessa on tärkeätä myös se, että poliisiresurssit ovat oikeassa paikassa eli kenttätyössä ja ettei liikaa voimia huku hallintobyrokratiaan.

Lapin lääninpoliisijohtaja Pentti Saira pitää ehdotusta Lapin osalta epäonnistuneena. Läänin jakaminen kolmen poliisilaitoksen alueeksi ei turvaa hänen mukaansa kaikille Lapin asukkaille poliisin peruspalveluja. Niiden saaminen asuinpaikasta riippumatta on kuitenkin tärkeää myös hallintorakennetyöryhmän kannan mukaan.

Kiirettä jarrutti myös RKP:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Stefan Wallin. Hän paheksui täysin ruotsinkielisen poliisipiirin puuttumista ehdotuksesta. Myös ruotsinkieliset palvelut on turvattava, joskin ne voitaisiin hoitaa myös kaksikielisin poliisilaitoksin. Siitäkin on saatava selkeä tieto ennen lopullista ratkaisua. Kaikkineen asiassa on vielä kypsyttelemistä.