Britannian vapaa-ajan kalastajat ovat saaneet riesakseen kuningattaren omistamat joutsenet ja uhanalaisena lajina suojellut saukot, joista rohkeimpien röyhkeydellä ei ole mitään rajoja.
Britannian vesistöjen elämä on huomattavasti elpynyt viime vuosikymmeninä. Vedet ovat puhdistuneet sekä lannoitteiden käytön vähentymisen että jätevesien puhdistuksen myötä.
Parhaiten jokien tilaa kuvaa puhtaista vesistä pitävien saukkojen lisääntyminen. Niitä löytyi vuonna 2003 viisi kertaa useammasta paikasta kuin 1979.
Nyt saukot ärsyttävät jo kalastusseuroja, joiden mielestä kalakantojen ylläpitoon pannut rahat menevät suoraan saukkojen suihin. Britanniassa on kymmeniä tuhansia kalastusseuroja ja pari miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa.
Saukkojen suosikkikala on harvinainen karppi, joka on puolihorroksissa kylminä kuukausina. Siksi se on laiskimmallekin saukolle helppo ateria. Samalla se on kuitenkin vapaa-ajan kalastajien arvostetuin saalis.
Britannian harrastajakalastajat laittavat yleensä kiinni saamansa kalat takaisin jokeen. Siksi heitä ärsyttää erityisen paljon se, että saukko tappaa heidän havittelemansa kalat eikä edes yleensä syö niitä kokonaan.
Kaikkein härskein tunnettu saukko asuu suffolkilaisessa joessa, jossa se odottaa, kunnes kala tarttuu uistimeen ja vie sen sitten kalastajan nenän edestä. Suuri uros on oppinut, että tyhmä työtä tekee, kun viisas pääsee vähemmällä.
Useimmiten varas katkaisee kalastajan siiman ja vie mukanaan myös kalliit vieheet.
Britannian saukkokannan elpyminen ei kuitenkaan ole tapahtunut ilman ihmisten apua.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat palauttaneet saukkoja takaisin alueille, joilla ne vuosikymmeniä sitten asuivat. Esimerkiksi Surreyn maakunnan Wildlife Trust laittaa niitä varten lahoamisen kestäviä pesä- ja suojakoloja, jotta ne palaisivat maakunnan jokiin.
Surreyn maakunnan uudet pesäkolot ovat kuin suoraan Ikean katalogista: ne pitää koota itse paikan päällä helppoja ohjeita seuraamalla.
Luonnonsuojelijoiden ja kalastajien välillä taiteilevat brittiviranomaiset ovat taipuneet rahoittamaan verkkoaitoja kalastusseurojen omistamien vesialueiden ympärille. Niillä pyritään estämään saukkojen pääsy saaliinjaolle.
Nuorten kyhmyjoutsenten muodostamat parvet ovat myös nousseet uudeksi riesaksi. Kaikki Thames-joen joutsenet ovat kuningattaren omistuksessa eikä niihin saa koskea, ja muuallakin ne kuuluvat suojeltuihin lintuihin.
Aikuiset joutsenet pariutuvat eliniäkseen ja asuvat omalla reviirillään, mutta nuorina kyhmyjoutsenet liikkuvat parvissa, jotka ovat paikoitellen kasvaneet kestämättömiksi. Lämpimät talvet ovat suosineet joutsenkantoja ja niiden nuorisojoukoissa voi nykyisin olla jopa 50 yksilöä.
Britannian kyhmyjoutsenet eivät ole muuttolintuja, vaan ne pysyvät kotiseuduillaan kesät talvet. Siksi isot parvet aiheuttavat paikoitellen suuria tuhoja, kun ne syövät jokien ja lampien kasvillisuutta, jota kalat tarvitsisivat suojakseen.
