"Minä olen ruvennut vuosien mittaan ihmettelemään sitä yhä enemmän, ja antamaan sille arvoa", Laamanen totesi veteraanijuhlan alkaessa Presidentinlinnassa lauantaina.
Vain kuudentoista ikäisenä jatkosotaan lähtenyt Laamanen kertoi muistavansa hetken, jolloin ulkoministeri Väinö Tanner puhui rauhasta ja sen raskaista ehdoista. "Kuuntelin sitä maalla evakossa radiosta. Tänään se on päällimmäinen muistoni sodasta".
Laamanen ja parisataa muuta veteraania, rintamanaista ja muuta kutsuttua saapuivat Linnaan presidentti Tarja Halosen kutsumina. Tunnelma oli arvokas ja samalla hyväntuulinen, kun Halonen ja Pentti Arajärvi kättelivät vieraat Linnan Peilisalissa. Vierasjoukossa oli herroja ja rouvia muun muassa Sodankylästä, Savonlinnasta, Mikkelistä ja Viron puolelta, suoria ja kumaraisia, kävelykepillä, kuulolaitteella ja ilman. Monen takin ja leningin rintapieli repsotti vinossa kunniamerkkien painosta.
Veteraanien perässä Linnaan asteli yllätysvieras, presidentti Mauno Koivisto puolisonsa Tellervon kanssa. Koivisto näytti toipuneen hyvin taannoisista sydänvaivoistaan.
Vanhanen peräsi sovinnon henkeä
Halonen kahvitti veteraaneja nyt ensimmäistä kertaa tämäntyyppisessä merkkipäivää juhlistavassa tilaisuudessa, joka on jatkoa Linnan viimeaikaiselle avaamiselle kansalaisten suuntaan. Kutsulistaa tehtiin yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa. Halonen totesi omassa tervehdyksessään veteraaneille, että päivän yksi teema on ilo.
"Vaikka sota on surullinen asia, sodan päättyminen on iloinen asia. Ja se, että siitä on niin monta vuosikymmentä", Halonen sanoi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toi esille omassa puheessaan talvisodan päättymisen juhlaseminaarissa, miten paljon veteraanit ovat opettaneet suomalaisille sovinnon ja yhteistyön hengestä. Tästä on ollut apua isänmaan rakentamisessa työmarkkinoilla ja muualla yhteiskunnassa. "Tätä hyvää tahtoa on hyvä ja tarpeellista jatkaa myös tänään ja huomenna", Vanhanen sanoi seminaaripuheessaan Säätytalossa.