Aamupäivän aikana erilaisia kultaesineitään kävi arvioituttamassa ja myymässä seitsemisenkymmentä oululaista.
Romukullaksi päätyi kihla- ja vihkisormuksia, riipuksia, kaulakoruja sekä korvakoruja, joiden pari oli joutunut hukkaan aikapäiviä sitten.
Onpa myyntiä varten arvioitavaksi ja punnittavaksi tuotu niinkin eksoottisia esineitä, kuin kultahampaita ja kultahippuja. Myös kaiverrettuja laattoja ja vanhoja taskukelloja tuodaan myytäväksi.
"Yleensä taskukellot ovat rikki, sillä vanhojen kellojen korjaajat alkavat olla vähissä. Joskus tässä tutkiessa ja arvioidessa tosin paljastuu, että arvokkaana pidetty kello ei ollutkaan kultaa", kertoo oululaisten kultaesineitä arvioinut Aatos Yliluoma.
Joskus kokenutkin silmä kuitenkin erehtyy ensiarviossaan.
"Kerran minulle tuotiin arvioitavaksi hiihtokilpailujen kiertopalkintona ollut pokaali. Minä väitin, että ei se ole kultaa. Vaan niin vain olikin 18 karaatin kultaa. Annoin pokaalin asiakkaalle, ja kehotin miettimään vielä uudelleen", Yliluoma muistelee.