Vain 15 mitalia ja presidentti suuttui
Suomen on joskus sanottu olevan urheiluhullu maa. Naapurinsa Venäjä puolestaan on hullu maa, myös urheilun suhteen.
Torvet eivät soineet Moskovassa, kun Vancouverin kävijät kömpivät koneesta. Päinvastoin, Kremlin isäntä Dmitri Medvedev oli pahalla päällä. Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan presidentti suuttui, kun saaliina oli vain 15 mitalia. Medvedev purki vihaansa eritoten valmentajiin. Jolleivat nämä itse osaa erota, Kreml lupasi maksutonta apua eroanomusten väsäämisessä.
Suomessa urheiluministeri Stefan Wallin ei halunnut etsiä kehnolle kisamenestykselle syyllisiä vaan syitä. Venäjällä etsittiin vanhaan malliin peittelemättä syyllisiä. Joku maksaa, kun mitaleja ei tule. Eikä se joku ole Venäjällä veronmaksaja, kuten Suomessa. Tulipahan pitkästä aikaa syytä ihailla Venäjää.
Vancouverista Suomen kirkkaimman mitalin toi lumilautailija. Sehän se vasta nöyryyttävää olikin. Joissakin kommenteissa näkyi syvää halveksuntaa lajia kohtaan. Lippalakki vinossa ja kuusi numeroa liian suuret housut jalassa nämä kaverit heiluvat kourussa ja heittelevät voltteja. Kilpailijat ovat keskenään kavereita ja tuntuvat pitävän hauskaa.
Eihän se voi olla oikeaa urheilua, eihän. Että nauttii suorituksesta, naureskelee, on hyvällä "fiiliksellä". Ja menestyy. Oikeaa urheilua on Suomessa se, että kärsii, hikoilee, jännittää ja selittää. Eikä menesty.
Lumilautailijat edustavat olympia-aatetta puhtaimmillaan. Suomen Olympiakomitean kotisivuilta on luettavissa, että "olympia-aate on elämänfilosofia, jossa yhdistyvät ihmisen kehon, tahdon sekä mielen tasapainoinen kehittäminen. Olympismi yhdistää urheilun, kulttuurin ja kasvatuksen ja sen tavoitteena on kehittää elämäntapaa, jossa ilo löytyy yrittämisestä, kasvatukselliset arvot hyvästä esimerkistä, ja jossa kunnioitetaan maailmanlaajuisia eettisiä periaatteita".
Tuota lukiessa tulee väkisinkin mieleen lumikourujen vinolippaiset lökäpöksyt. Niissä jätkissä on iloa ja harmoniaa sekä suorittamisen riemua. He ovat olympia-aatteen ruumiillistumia Suomessa.
Kun ottaa huomioon, millaisen panoksen kansakunta on maastohiihtoon sekä rahassa että vapaaehtoistyönä laittanut, tulosten pitäisi olla huomattavasti parempia. Suomalaisen mieshiihdon alennustila on muuttunut pysyväksi. Naisissa terävin huippu on ilmeisesti ohitettu vuosiksi. Hiihdon horisontissa ei ole ensimmäistäkään valopilkkua.
Talviurheilu on Suomelle luontaista. Hiihtämään on opittu yhtä aikaa kävelemisen kanssa, jääkiekkoa hakattu siellä missä pikkuisenkin on jäätä syntynyt. On perinnettä, on tahtoa, on taitoa. Silti Suomesta on tullut maastohiihdossa kakkosluokan maa. Jääkiekossa jää joka kerta saavuttamatta se, mihin piti joka turnauksen alussa olla mahdollisuus: kultamitali.
Peetu Piiroisen hopeasta on syytä iloita. Mitali kuvastaa Suomen muuttumista. Aivan kuten talouden puolella pitää maan menestystä hakea aivan uudella otteella ja uusista lajeista.
Olympiahuuman ollessa kovimmillaan kokoomuksen monitoimimies Kimmo Sasi ennätti ehdottamaan Ylen urheilulähetysten supistamista. Osan ohjelmista voisi antaa maksullisten kanavien hoidettavaksi.
Sapiskaa tuli heti. Puoluetoverit ulkoministeri Alexander Stubb ja entinen mestarihiihtäjä ja kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström kehottivat Sasia pitämään näppinsä irti Yleisradion urheilusta. Sillä aikaa kun kokoomuspoliitikot sanailivat Ylen urheilutarjonnasta, keskustan ja demarien välille puhkesi klassinen virkanimityskiista.
Kun Mikael Jungner ei saanut jatkopestiä Ylen toimitusjohtajana, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma kytki tapahtuneen pääministeri Matti Vanhasen lautakasauutiseen, jonka vuoksi keskustan ryhmyri Timo Kalli ärsyyntyi vaatimaan Jungnerin eroa. Ja kun Jungnerin sopimusta ei uusittu, demarit osoittivat keskustaa sormella.
Unohtui, että viime kerralla Ylen toimitusjohtajaa etsi partio, johon kuului muun muassa demarikansanedustaja Jouni Backman. Jossakin vaiheessa partio päätti, että partion jäsen Jouni Backman on sopiva Ylen peräsimeen. Syntyi perisuomalainen älämölö, ja Backman vetäytyi.
Backman istui myös siinä Ylen hallituksessa, joka jätti Jungnerin sopimuksen uusimatta. Jos siis kepu kosti demari-Jungnerille, se tapahtui Ylen toimitusjohtajaksi pyrkineen demaripoliitikon siunauksella.
Kostonkierre on hyvässä vauhdissa. Liisa Hyssälälle jo osoitettu Kelan pääjohtajuus on menossa uusharkintaan. Kun Jungner ei voinut jatkaa Ylessä, ei Hyssälänkään pidä aloittaa Kelassa, puhkuvat demarit.
Julkisen palvelun laitokset ovat Suomessa sellaisia, että niistä väännetään julkisuudelta piilossa.
***
Suomalaisille korkeakouluopiskelijoille ei tule tonnin suuruista opintomaksua, vannoo opetusministeri Henna Virkkunen. Tämän valan pitämistä kannattaa vahtia. Tien hyvään koulutukseen on suomalaiselle pysyttävä mahdollisimman leveänä. Tuhat euroa on keskiverto-opiskelijan taloudelle yksinkertaisesti liikaa.
