Ulkomaat

Zimbabwen valkoiset viljelijät eivät usko saavansa anastettuja tiloja takaisin

Ulkomaat 2.12.2017 11:03 | Päivitetty 2.12.2017 14:24
STT

Zimbabwelainen Deon Theron katselee lukitun portin läpi entisille tiluksilleen, joilta hänet häädettiin perheineen liki kymmenen vuotta sitten. Theron osti sadan hehtaarin tilan vuonna 1984, rakensi talon ja asui siellä 24 vuotta vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

- Tila annettiin keskuspankin korkealle virkailijalle. Olen yrittänyt sulkea mielestäni paljon muistoja ja siirtyä eteenpäin.

Entinen viljelijä hankkii nyt elantonsa muun muassa maidonjalostusbisneksellä. Hänen aikanaan omilla pelloilla hyrisi traktori, nyt niitä muokataan härkien avulla.

Tuhansiin valkoisiin viljelijöihin kohdistunut maatilojen pakkolunastus oli maan presidentin Robert Mugaben johtama, osin väkivaltainen operaatio. Sen tarkoituksena oli kyseenalaisin oikeudellisin perustein auttaa siirtomaavallan jäljiltä syrjäytynyttä mustaa väestöä.

Tilat kuitenkin siirtyivät usein Mugaben liittolaisille ja joutuivat rappiolle. Tuhannet maataloustyöläiset jäivät vaille töitä, ja Afrikan vilja-aittana tunnetun maan ruoantuotanto romahti. Vuodesta 2000 alkaen anastettiin noin 4 500 maatilaa.

Mugaben syrjäyttäminen viime viikolla on antanut viljelijöille heiveröisiä toiveita paremmasta. Uusi presidentti Emmerson Mnangagwa tosin totesi heti virkakautensa aluksi, ettei kiisteltyjä häätöjä peruta. Suuria toiveita ei herätä myöskään se, että uudeksi maatalousministeriksi nousee mies asevoimien riveistä, pitkäaikainen ilmavoimien komentaja Perence Shiri.

Korvauksia takavarikoista?

Presidentti Mnangagwa on kuitenkin luvannut maksaa korvauksia kaikille viljelijöille, joiden maat anastettiin. Lisäksi hän aikoo varmistaa se, että viljelysmaata käytetään tehokkaasti. Mnangagwa on hallitsevan Zanu-PF puolueen kovan linjan veteraaneja, mutta ilmeisesti hän ei jaa Mugaben ideologista vihaa valkoisia viljelijöitä kohtaan.

- En odota saavani maitani takaisin, mutta uskon hallituksen etsivän tiloille takaisin ihmisiä, joilla on osaamista - ja se tarkoittaa häädettyjen perheiden nuorempia jäseniä, 63-vuotias Theron pohtii.

Pientä toivoa elättelee myös Heidi Visagia, joka häädettiin miehensä kanssa hallitukselta ostetulta maatilalta vuonna 2012.

- Uusi presidentti on käytännöllinen liikemies, joten olemme varovaisen toiveikkaita, hän sanoo.

Visagian tila, jolla kasvatettiin kukkia vientiin Hollantiin, työllisti 300 ihmistä.

- Kaikki työntekijämme menettivät kotinsa ja heidän lapset koulunsa, hän kertoo.

Vuonna 1996 Zimbabwessa oli vielä 25 000 toimivaa traktoria, nyt ehkä noin 5 000. Maatalouskauppiaiden yhdistyksen johtaja Marco Garizio on tavannut uuden presidentin ja on siksi toiveikas.

- Hän omistaa itse maatiloja ja pyörittää niitä kohtuullisen menestyksekkäästi, Garizio kertoo.

MAINOS

Kommentoi

Kun laajennetaan perspektiiviä, niin huomataan, että Cecil Rhodes ryösti mustien maat kolonisoidessaan Rhodesian sekä muita Afrikan maita. Nyt valkoiset ja sivusta tulleet intialaiskauppiaat vaativat ryöstösaalistaan takaisin itselleen. Sen lisäksi, että maat ryöstettiin, myös alkuperäis asukkaat orjuutettiin maatilojen ja kaivostoiminnan työvoimaksi. Että kyllähän ne kehtaavat. Etelä- ja Pohjois Rhodesian terveyden huoltoa parannettiin huomattavasti, koska sairaista orjista tai maatyöntekijöistä ei ollut hyötyä. Seurauksena on ollut käsiin räjähtänyt väestön kasvu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Mikä on se alkuperäiskansa joka nöyryytettiin ja ryöstettiin ? Nyt on sovunhieronnan ja anteeksiannon aika. Koskee kaikkia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääasiassa Shona ja Ndepele heimojen ihmisiä.
99.4% Black African (over 80% Shona; Ndebele are largest minority)
0.2% White African
0.4% others, including Coloured and Indian

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta tuo entinen maa tila omistajalle pitää palautta koska valkoiset tosi paljon auttanyt Zimbawen taloudelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikella kunnioituksella kysyn, että mitäs ihmettä tämä uutisessa esiintyvä viljelijä siellä teki toisella puolella maapalloa toisten mailla? Jos sinne menee, niin silloin on noudatettava kyseisen maan lakeja jotka voivat muuttua yllättäen. Niin mekin vaadimme jos meidän maille tulee, että meidän lakeja noudatetaan. Jos sitten maassa on laki tai sääntö jonka nojalla tilallisen maat otetaan, niin se on hyväksyttävä. Maassa maan tavalla. Pulinat siis pois ja jos eivät maan säännöt kelpaa, niin voi lähteä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä "sääntöopas", herra Theron on Zimbabwessa koska on zimbabwelainen. Niin, kyllä Afrikassa on valkoista väestöä, aivan samoin kuin Euroopassa on mustaa väestöä. Vaaditko myös Eurooppalaista mustaa palaamaan "omille mailleen"?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa erittäin tukalaa hellettä maan eteläosassa. Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa.

Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 6 seuraavissa Lapin kunnissa: Ylitornio, Pello, Pelkosenniemi, Savukoski, Inari ja Utsjoki. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla ja Muonio.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työttömät sylkykuppina

327 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Luikuri-työnantaja yritti viilata linssiin

Kirjoittajan ensimmäinen lause alkaa: "Olin aikeissa vaihtaa työpaikkaa..." Joillakin on vain selkärangassa saakka sama ... Lue lisää...
Sisälukutaito

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image