"Perustan näkemykseni siihen, että Grönlanti on pohjoismainen hyvinvointivaltio ja he haluavat totta kai pitää saman sosiaalijärjestelmän yllä kuin heillä nyt on", Numminen sanoo.
"Uskon ennemminkin, että he alkavat pikku hiljaa itsenäistyä yhteistyössä Tanskan kanssa ja ovat vielä pitkään Tanskan osana."
Pelkästään terveydenhoidon säilyttäminen olisi valtaisa urakka 75?000 grönlantilaiselle, sillä suuri osa terveydenhuollon työvoimasta tulee nykyisin Tanskasta ja esimerkiksi leikkaukseen joutuva lennätetään Tanskaan toimenpiteisiin.
Koulutuksessa Tanskan osuus näkyy; Grönlannissa ei ole yliopistokoulutusta, Tanskassa se on maksutonta. Palvelut ja tavarat ruokaa myöten tulevat emämaasta.
Grönlannin yhteiskunta on monella muullakin tavalla sulautunut ja sulautettu Skandinaviaan. Seka-avioliittojen vuoksi grönlantilaisilla on sukulaisia Tanskassa ja tanskalaisilla Grönlannissa. Emämaassa asuu tätä nykyä kymmenen tuhatta grönlantilaista. Virallinen kieli on grönlanti eli kalaallisut, mutta monesta grönlantilaisesta on helpointa puhua tanskaa eivätkä kaikki edes osaa grönlantia.
Grönlanti on nykyisessä ilmastonmuutoskeskustelussa Nummisen mielestä Tanskalle tärkeä linkki, jonka kautta maa voi profiloitua arktisena osaajana ja jonka vuoksi Tanska on mukana, kun arktisen alueen luonnonvaroja jaetaan.
Hänestä tanskalaiset puhuvat nykyisin grönlantilaisia enemmän lämpenemisen ympäristölle aiheuttamista vaaroista.
"Grönlantilaiset näkevät muutoksen enemmän taloudellisena mahdollisuutena, kun taas Tanskassa ehkä enemmän puhutaan ympäristöstä ja siitä mielettömästä muutoksesta, jolla tulee olemaan maailmanlaajuisia vaikutuksia."
Tutkija kuitenkin muistuttaa, että vaikka Kööpenhamina on nyt ilmastokokouksen kaupunki, Tanskan hallitus ei vielä vuonna 2005 uskonut ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan yhteyksiin.
Kommentoi