Ulkomaat

Venäjän nuoria eivät pre­si­den­tin­vaa­lit kosketa – "Emme äänestä, koska meille ei opeteta politiikkaa"

Pietarin nuoria eivät presidentinvaalit juuri huoleta. Ksenja (vas.) opiskelee kiinaa, koska Venäjän työmarkkinoilla kiinan taitoa arvostetaan. Kiinalaisia turisteja tulee maahan paljon ja kauppa itään kasvaa.
Ulkomaat 14.3.2018 14:34
Markku Saksa

Putinin uudelleenvalinta on niin selväksi pedattu, että katukuvassa ei näy lainkaan vaalimainoksia. Harva aikoo äänestää. Toimittajamme tapasi pietarilaisia nuoria ostoskeskuksessa.

Pietari

Kuuden miljoonan asukkaan Pietarissa ei osu silmään yhtään ainutta vaalimainosta, koska vaalien lopputulos on niin selvä. Tulevan sunnuntain presidentinvaalit eivät aiheuta jännitystä ihmisissä, vaan pikemminkin odotusta, että ne olisivat pian ohitse.

Vaaleilla ei ole suuren kansan kannalta merkitystä, ja Venäjän poliittista johtoakin kiinnostaa vain se kuinka suureksi äänestysvilkkaus nousee. Ennalta on ilmoitettu, että se saisi olla 70 prosenttia.

Katja, 22 ja Timur, 28 istuvat Pietarin suuren Galeria-ostoskeskuksen kahvilassa juomassa cappuccinoa ja syömässä juustokakkua. Kumpikaan ei aio äänestää sunnuntain vaaleissa. Syyksi he sanovat sen, että eivät ymmärrä politiikasta tuon taivaallista.

– Meille ei ole koskaan opetettu yliopistossa eikä koulussa, mitä politiikka tarkoittaa, ja kun emme tajua koko touhusta mitään, pysymme erossa siitä, Katja sanoo.

Vieressä istuva poikaystävä Timur kuuntelee ja nyökkäilee. Hän on lukenut markkinointia ja on jo työssä pienessä mainostoimistossa. Katja opiskelee vielä kuudetta vuotta yliopistossa kemiaa ja valmistuu vuoden kuluttua. Hän toivoo saavansa kunnollisen työpaikan valmistuttuaan eikä siihen politiikkaa tarvita.

Timur ja Katja ovat ystävällisiä ja herttaisia nuoria ihmisiä, mutta heistä jää se vaikutelma, että he ovat katuviisaita. He eivät kerro sukunimiään eivätkä anna ottaa valokuvaa. Venäjällä tällainen varovaisuus on tavallista.

Viimeisten mittausten mukaan suurissa kaupungeissa, kuten Pietarissa ja Moskovassa, ihmiset eivät mene yhtä innokkaasti uurnille kuin maaseudulla. Tuoreen kyselyn mukaan Pietarissa ja Moskovassa äänestysvilkkaus jäisi alle 60 prosentin, mutta maaseudulla se lähentelee jopa kahdeksaakymmentä.

Tutkimuslaitos Levada kertoi joulukuussa, että neljännelle presidenttikaudelleen pyrkivä Putin on nimenomaan nuorten suosikki, sillä ikäryhmästä 18–24 häntä äänestää 86 prosenttia ja aikuisista 81 prosenttia. Levada kuitenkin puhui koko maasta eikä Venäjän miljoonakaupungeista Pietarista ja Moskovasta, joissa äänestysvilkkaus jää aina matalammaksi kuin maaseudulla. Syyksi on arveltu, että ihmiset seuraavat toistensa tekemisiä pikku kylissä. Maalla äänestämässä käyminen on hyvää kansalaiskäytöstä.

Venäjän nuorisosta saa poliittisesti toimeliaan kuvan oppositiojohtaja Aleksei Navalnyn innoittamien mielenosoitusten vuoksi. Navalny onnistuu saamaan kymmeniätuhansia nuori kaduille ympäri maata, mutta Navalnyn nuoret ovat nuorison aktiivisinta kärkeä. Pääosa nuorista jää kotiin. Valveutuneiden nuorten vastarinta keskittyy suurkaupunkeihin.

Haastattelukierroksen jälkeen jää ihmetyttämään, kuinka kepeästi ja ilman mitään huonommuuden tunnetta useat venäläiset nuoret tunnustavat, että politiikka ei kiinnosta heitä lainkaan. Heille äänestäminen ei ole kansalaisvelvollisuuden täyttämistä.

Muotisuunnittelija Alsu tuli Kazanista Pietariin opiskelemaan muotisuunnittelua ja on nyt ammatissa. Ujosti hymyillen tataarityttö kertoo, että hän ei voi oikein auttaa haastattelussa, koska ei tiedä mitään politiikasta. Hän kertoo hauskana juttuna, kuinka muuan hänen ystävättäristään paasaa lakkaamatta politiikkaa.

Alsu kannattaa Putinia, "koska tämä suojelee Venäjää", mutta hän ei aio mennä äänestämään. Kun kysyn, mikä Venäjää uhkaa, hän mainitsee Amerikan, mutta on epäröivämpi Euroopan maiden suhteen. Hän ei osaa sanoa, mikä maa uhkaisi eniten ja millä lailla.

Ksenja opiskelee kiinaa opettajansa Xu Chaon kanssa kahvilassa. He kirjoittavat kiinankielen merkkejä vihkoon ja puhuvat venäjää ja kiinaa keskenään. Ksenjan mielestä kiinan opettelemisessa on järkeä, koska Venäjän ja Kiinan välinen kauppa lisääntyy.

Ksenja sanoo, että Putin on "vahva ja itsenäinen johtaja", mutta hän on Ksenjan mielestä 65-vuotiaana liian vanha. Ksenja kaipaisi nuorempia ehdokkaita. Hän näkee vaalit niin, että tarjolla on vain vanhoja ukkoja, joiden puheesta ei ymmärrä mitään.

Hänkin valittaa, että nuorisoa ei opeteta ymmärtämään politiikkaa.

Nuorimies Artjom on yli kolmenkymmenen. Hän sanoo äänestävänsä Putinia sen takia, että hän koki Venäjän kaaoksen edeltäjä Boris Jeltsinin aikana.

– Minä muistan ne ajat vielä hyvin. Nuoret, jotka nyt arvostelevat Putinia, eivät edes olleet olemassa silloin, hän sanoo.

Artjomin mielestä Putin hoiti Venäjän sekasorron kuntoon ja ansaitsee tulla valituksi.

Venäjän presidentinvaalit pidetään 18. maaliskuuta. Pääoppositiojohtajaa Navalnya ei kelpuutettu vaaleissa ehdokkaaksi. Vaikka vaaleissa on myös muodollisesti vastaehdokkaita, Putinin odotetaan voittavan vaalit murskaavalla äänten enemmistöllä ensimmäisellä kierroksella.

MAINOS

Kommentoi

Aika huolestuttavaa jos suurvalan nuoria ei kiinnosta kuka maata johtaa ja miten.Luulisi jo Putinia itseäkin tuon vaivaavan. No Suomessa tuota ongelmaa varmasti ei ole, ainakin kun kuuntelee nuorten keskustelua kouluissa ja kulmilla. Jotkut suorastaan odottavat kiihkeästi että pääsevät äänestämään, jotta heidän mielestään epäoikeudenmukainen politiikka saadaan muutettua. Monilla on vanhempia työttömänä ja he ovat joutuneet katsomaan sivustakatsojan roolissa isien ja äitien huolta ja selviytymistä päivittäisestä elämästä. Monille jopa jatkokoulutus on valittu sen mukaan, mitä se maksaa. Näinhän ei saisi hyvinvointidemokratiavaltiossa olla. Nykypoliitikot eivät osaa edes käsittää millainen joukkovaikutus nuorilla täysikään pääsevillä tulee olemaan. Kannattas herätä ajoissa, eikä vasta sitten kun on pylväspalatsista ulkona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Diktatuurimaissa vaalit - jos niitä yleensä on - ovat vain näytelmä vailla merkitystä. Diktatuureissa valta ei koskaan vaihdu vaaliuurnilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todella vahinko, suuri vahinko. Siis se, etteivät venäläiset(kään) - nuoret ja vanhemmat - osaa äänestää, niinkuin länsimedia siltä toivoo. Ja kaikki johtuu varmaankin siitä, ettei ole opetettu. 70-vuotiaaksi elettyäni en muista, että minullekaan olisi Suomessa opetettu, miten pitäisi äänestää, jotta kaikki sujuisi toivotulla tavalla. Äänestettyäni vuosien mittaan useiden eri puolueiden ehdokkaita eri vaaleissa voin vain todeta, että koulutuksen puuttumisen vuoksi ääneni on ilmeisesti aina mennyt mönkään.
Miksei Suomi voisi näyttää esimerkkiä, lähettää median hyväksymiä asiantuntijoita kouluttamaan amerikkalaisia, venäläisiä, kiinalaisia ja muitakin kansoja oikeinäänestämisen taidossa! Vain siten toteutuu oikea länsimainen malli, kansat onnellistuttava "meikäläinen" demokratiamalli!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se ole äänestystavan oppimista vaan politiikan ymmärtämistä siis oppimaan eri puolueet ja niiden tavoitteet. Siinä pitää olla itse aktiivinen ja seurata poliittista ympäristöä ja miten haluaa asioiden etenevän. Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen. Monella ei ole älyä, halua tai tietoa ja ilmeisesti Venäjällä pääsyy on tiedon puute.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

296 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Muistakaa hyvät ihmiset, millainen oli Sipilän suuri visio Suomen nostamiseksi lamasta: Yhteiskuntasopimus, joka toteutu... Lue lisää...
Sipilän suuri visio:

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

21.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image