Grönlannin jääpeite ei ehkä ole niin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuin on luultu, sanoo tanskalaistutkija Kurt Kjär. Science-lehden artikkelissa Kjär katsoo, että on liian aikaista ennustaa jääpeitteen tuhoa.
Huolet Grönlannin kohtalosta heräsivät heinäkuussa, kun Nasa ilmoitti, että Grönlannin pintajää oli sulanut lähes kauttaaltaan lämpimän sääjakson vuoksi.
Kjärin tutkijaryhmä tarkasteli vanhoja ilmavalokuvia, ja niistä paljastui, että Grönlannin luoteisjäätiköt ohenivat huomattavasti vuosina 1985–1993 ja uudestaan 2005–2010.
– Sulaminen alkaa ja sitten loppuu. Tämä poikkeaa siitä ajatusmallista, että kun se kerran lähtee liikkeelle, se vain kiihtyy ja nielaisee koko Grönlannin, Kjär sanoi.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei jääpeite ole kasvanut sulamispulssien välisenä aikana.
1980-luvun sulamisen aiheuttivat ilmeisesti muutokset merivirroissa. Niiden muuttumisen syytä ei tiedetä.
Grönlannin tutkimusta haittaa mittaustietojen niukkuus. Satelliittidata ulottuu vain vuoteen 2000, eikä ilmavalokuvillakaan aikajanaa saada pidennettyä kuin 15 vuotta.
Kommentit
Satelliittimittausten mukaan jäätikkö on kasvanut sulamispulssien välillä.
ESA vuonna 2005 uutisoi seuraavaa: "A Norwegian-led team used the ERS data to measure elevation changes in the Greenland Ice Sheet from 1992 to 2003, finding recent growth in the interior sections estimated at around six centimetres per year during the study period. ... By combining tens of millions of data points from ERS-1 and ERS-2, the team determined spatial patterns of surface elevation variations and changes over an 11-year period.
The result is a mixed picture, with a net increase of 6.4 centimetres per year in the interior area above 1500 metres elevation. Below that altitude, the elevation-change rate is minus 2.0 cm per year... The spatially averaged increase is 5.4 cm per year over the study area."
Yleensäkin tuosta lyhyestä lämpimästä jaksosta on tehty härkänen. Jäätikkö on pari kilometriä paksu ja koostuu kivikovasta jäästä. Jos sen lumen peittämä pinta altistuu muutaman päivän ajan nipin-napin plussan puolella olevalle ilmalle, mitä tapahtuu? Sama mitä lyhyt lauha ajanjakso tekee Suomen lumipeitteelle tammikuussa: lumipeite jäätyy entistä kovemmaksi ja vaikeammin sulavaksi kerrokseksi – kantohangeksi.
Ymmärrän että lunta koskaan näkemättömät etelä-eurooppalaiset, kalifornialaiset ja floridalaiset hötkyilevät lyhyestä lauhasta ajanjaksosta, mutta yritetäänpä täällä lumen ja jään keskellä elämään tottuneiden Suomalaisten keskuudessa olla vähän rauhallisempia.
Sitä ennustetaan ja luullaan kaikenlaista. Kenen etu se on?