Ulkomaat

Tanskassa työtön joutuu jopa siivoamaan puistoja - "Minä kutsuisin sitä ran­gais­tuk­sek­si"

Tutkimuspäällikkö Mikkel Mailand Kööpenhaminan yliopistosta näkee, että muiden maiden kiinnostus Tanskan mallista oli kovimmillaan jo toistakymmentävuotta sitten.
Ulkomaat 27.1.2018 7:00
Päivi Ojanperä

Marianne Stahl on osallistunut aktivointiin kuuluviin yleishyödyllisiin töihin, joita piti nöyryyttävinä.

Tanskassa työttömän on oltava todella aktiivinen, jos mielii saada työttömyyskorvauksen. Työnhakija voidaan ohjata jopa siivoamaan yleistä puistoa, jos muuta työtä ei tahdo löytyä ja työttömyys on kestänyt jo jonkin aikaa.

Kööpenhaminalainen työnhakija Marianne Stahl on osallistunut yleishyödyllisiin töihin, joita kutsutaan nimellä nyttejob. Stahlin tehtävänä oli siivota yleistä puistoa kolmentoista viikon ajan. Hän piti tehtävää nöyryyttävänä.

- Minä kutsuisin sitä rangaistukseksi, pari vuotta työttömänä ollut Stahl sanoo.

Työvoimatoimiston tapaamisissa Stahl käy mielellään, koska virkailijat ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Hän toivoo työllistyvänsä lisäkoulutuksen kautta, jotta ei enää joutuisi yhteisöpalvelukseen työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla.

Tanskassa työttömyyskorvauksia on kahta tyyppiä: ansiosidonnainen ja toimeentulotuki. Jälkimmäistä maksetaan työnhakijoille, jotka eivät ole työttömyyskassan jäseniä. Molemmille on yhteistä se, että työttömän täytyy hakea viikoittain kahta työtä, käydä haastatteluissa ja osallistua aktivointitoimiin.

Suomi otti oppia Tanskasta ottaessaan käyttöön työttömyysturvan aktivointimallin vuoden alussa. Tanskan työttömyysturvajärjestelmä on kuitenkin laaja kokonaisuus, jossa on kyse paljon muustakin kuin aktivoinnista ja korvausleikkurista.

Joustoturvaksi kutsuttu Tanskan malli herätti paljon kiinnostusta Euroopassa erityisesti toistakymmentä vuotta sitten. Tanska sai 1990-luvun laman jälkeen käännettyä työttömyyden laskuun joustoturvamallilla. Järjestelmä sai nykyisen muotonsa 1990-luvulla.

Tutkimuspäällikkö Mikkel Mailand Kööpenhaminan yliopiston työvoimasuhteiden tutkimuskeskuksesta kertoo, että Tanskan mallia on käyty ihmettelemässä eri puolilta Eurooppaa. Suurinta kiinnostus oli jo hieman ennen vuoden 2008 talouskriisiä.

- Piikki oli 10-12 vuotta sitten, mutta nyt kiinnostus on vähentynyt. Enää aihe ei ole ehkä enää niin kuuma, Mailand arvioi.

Maland toteaa, että muut maat ovat poimineet Tanskan mallista lähinnä niitä paloja, jotka parhaiten sopivat omaan järjestelmään.

Tanskan joustoturvan juuret ovat jo sadan vuoden päässä. Silloin sai alkunsa malli, jossa yhdistyvät sosiaaliturva ja työmarkkinoiden joustavuus.

Viime aikoina Tanskan hallitus on vienyt läpi lukuisia uudistuksia, mitä tulee työttömyysturvaan.

- On tehty reformeja, joiden on sanottu repivän mallia rikki. Nykyään on esimerkiksi vaikeampaa päästä enää takaisin tuen piiriin, jos on kertaalleen pudonnut pois. Työttömyyskorvauksen enimmäismäärääkin on lyhennetty, Mailand sanoo.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (384)

Mieti itseksesi vastaus näihin kysymyksiin:

Mitä on palkka?
Mitä on työttömyyskorvaus?
Mikä on työllinen?
Mikä on työtön?
Mitä on työ?
Mitä on työskentely?
Mitä on joutilaisuus?
Onko työskentely ja joutilaisuus sama asia?
Onko työllinen ja työtön sama asia?
Kenelle palkka kuuluu?
Kenelle kuuluu työttömyyskorvaus?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina löytyy hyviä malleja, joista voi omiin tarpeisiinsa poimia sopivia aineksia. Ja sitten vedotaan, että "onhan sielläkin tämä malli toiminut". Tällaiset mallit ovat kuitenkin kokonaisuuksia, joiden toimivuus perustuu kaikkien osasten yhteensopivuuteen. Jos koneesta otetaan yksi tai kaksi ratasta pois, ei se toimi tai se voi tulla jopa haitalliseksi. Meillä on Tanskan malliin vedoten otettu sieltä vain keppiosuus, koska se sopii nykyiseen kokoomuksen ajatusmaailmaan pohjautuvaan ajattelutapaan. "Työtön on laiska, ja häntä pitää kepillä kannustaa."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tanskassa korvaus on 1800 euroa kuukaudessa verojen jälkeen. REVI SIITÄ TUTKIJA KERRO KAIKKI ÄLÄKÄ OSATOTUUTTA

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisit sinäkin kertonut, että Tanskassa joutuu työtön osallistumaan koulutukseen kaksi viikkoa vuodessa. Jos esim. nuorille ei löydy työtä, hänet ohjataan 4- 26 viikoksi työharjoitteluun. Myös hinnat ovat korkeammat mitä Suomessa ja siitä johtuu tuo tuen suuruus.
Tanskan työttömyystukeen liittyy myös vastikkeita joita työtön joutuu tekemään, että tuskin sopisi suomalaisille tämä tyyli, kun ei aktiivimallikaan sovi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hipheijjaa, jos meilläkin olisi koulutusta, johon osallistua! Työllisyyskursseja saa suurennuslasin kanssa hakea, ja niihin on valtavat jonot. Esim. tämä jo vakiintunut perushoitajakoulutus toteutetaan esim. meillä Oulun työvoimapiirissä 2-3 kertaa vuodessa, ja hakijoita n. 40 aloituspaikkaa kohti on viisinkertainen määrä. Jos patistetaan hakemaan töitä ja koulutusta, pitäisi olla niitä työ- ja opiskelupaikkoja, jota hakea! Ja sinullekin nyt tällainen infopläjäys, kun et näköjään ole viitsinyt työttömyysturvaan perehtyä: jo edellisen lain mukaan työtön on karenssin uhalla velvollinen ottamaan vastaan hänelle tarjottua työtä tai koulutusta. Eikö se ole aktiivimalli?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastavuoroisuudessa ei ole yhtään mitään vikaa.

Ei ihmisen, jota ei työllistyminen kiinnosta tarvi edes työttömäksi ilmoittautua, mikäli kyse on pelkästään elämäntapavalinnasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viljelijät talven työttöminä? Maksetaan tukia viljelyyn ja työttömyyskorvauksia. Myyvät tuotoksiaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Presidentti Urho Kekkonen kävi kesällä 1966 tutustumassa kovan työttömyyden piinaamaan Suomussalmen kuntaan, ja tapasi matkallaan joukon paikallisia työttömiä. Kekkonen kysyi yhdeltä tanakalta ja punakalta isäntämieheltä mitä hän tekee kesällä kun ei ole vakituista työpaikkaa. Isäntä vastasi pilke silmäkulmassa;- Etupäässä met kalastellaan ja naijjjaan...
-Jahah, jahah vai niin. Kekkonen jatkoi ja kysyi toiselta työttömältä asiallisesti. -Mitä te talvella teette jos ei tänne saada teille töitä?
Tähän työtön vastasi reippaasti. - Etupäässä naijjaan...
-Jahah jahah, nii aivan kuluuhan se aika niinkin.
-Kuluu se aika, jo vain kuluu!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Me luonnonsuojelijat siivoamme puistoja ja rantoja aina niissä liikkuessamme. Se on hyödyllistä ja voisin tehdä sitä työttömänäkin korvausta vastaan😁. Työttömät tarvitsevat ensisijaisesti toimeentuloa ja järkevää tekemistä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhdyn tähän ja todella hyvä huomio, kun vaan kaikki saatais ymmärtämään asia. Miten riittäiskin kaikille työtä, sillä sitä työtön eniten toivoo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaan voitaisiin velvoittaa myös maanviljelijät talvikauden aikana kun työtä ei ole. Vastaneeksi tuista työtä yhteiskunnan eteen talviaikaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin siellähän makoilee ne, jotka ei tiedä työnteosta mitään, varsinkaan viljelijän elämästä. Voi poloset miten elää tuossa kateudessa. On varmasti vaikeaa. Sopii kokeilla, niin sitten voi arvostella, kaikki ei jaksa, eikä osaa, eikä viitsi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pankopekka on ilmeisesti todella sekaisin, eikä tiedä mikä maa ja mikä valuutta, mutta ymmärretään koska peräkyläntyötön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taas kirjoitta yksi, joka ei tiedä maataloudesta mitään. Ihminen, joka ei ole elänyt maatalosperheessä, olettaa, että työtä ei tehdä kun kesällä. Maanviljelijät ei makaa kesät, talvet, kuten jotkut. Maanviljelijäperheessä tehdään työtä joka päivä, eikä vain 8 tuntia päivässä.
Eläimet sitoo olemaan myöskin viikonloput paikalla, ei siinä katsota mitä kello on ja onko jo päivä täys.
Eikä viljelijänä pärjääkkään ihan heiveröiset ja huolettomat ihmiset. Työ vaatii sitovuutta ja hyvää osaamista, myöskin pitkää pinnaa.
Olisihan se elämä helppoa olla maanviljelijänä, jolla olisi työtä vain kesällä ja eläimet pärjäis itsekseen muun ajan.
Tiedätkö edes, mistä maitoa ja lihaa saadaan. Millä eläimet elää ja miten, et varmasti tiedä. Hanki tietoa, että ymmärrät edes vähän mailman menosta .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (384)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntia. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Lapissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Orpo näpäytti Rinnettä punakapinasta

124 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Yh-äippien mollaus

Joo, se on todella omituista. Minut kasvatti yh-äiti ja olen menestynyt elämässäni erittäin hyvin. Tärkeintä ei ole se m... Lue lisää...
Typykkä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

26.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image