Venäjän Karjalan pääkaupunki Petroskoi juhlii ensi viikolla voitonpäivää uuden tittelin kanssa. Venäjän presidentti Vladimir Putin nimitti kaupungin huhtikuussa ”sotilasmaineen kaupungiksi”.
Putin myönsi kunnianimen kaupungille ”sen puolustajain taistelussa synnyinmaan vapauden ja riippumattomuuden puolesta osoittamasta miehuudesta, kestävyydestä ja mittavasta sankaruudesta”.
Käytännössä kunnianimi tuli taistelusta suomalaisia vastaan, sillä kuten esimerkiksi Tuntematon sotilas –romaanissa kuvataan, suomalaiset miehittivät kaupungin syksyllä 1941. Puna-armeija valtasi kaupungin takaisin kesällä 1944.
Pietari Suuri perusti Petroskoin vuonna 1703 Suuren Pohjan sodan aikana, joka muistetaan Suomessa paremmin isonvihan aikana.
Presidentin ukaasilla sama arvonimi myönnettiin myös Staraja Russalle, Groznyille, Hatsinalle ja Feodosijalle.
Myös Hatsinalla on suomalaiskytkös, sillä se sijaitsee inkerinmaalla ja siellä on inkerinsuomalaisten luterilainen seurakunta.
Staraja Russa kärsi sodan aikana pahoin saksalaisten miehityksestä ja taisteluista. Tshetsenian pääkaupunki Groznyi välttyi nipin napin joutumasta saksalaisten käsiin, mutta se joutui kokemaan veristä kaupunkisotaa 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua, kun Venäjä ei antanut Tshetsenian itsenäistyä vaan miehitti maan.
Feodosija sijaitsee Krimillä, joten se kuuluu Venäjään ainoastaan Venäjän itsensä mielestä. Länsimaat eivät ole tunnustaneet Krimin miehitystä, joten Suomesta katsottuna kaupunki kuuluu edelleen Ukrainaan.
