Brittiläisen Open Society Instituten raportin mukaan Euroopan muslimit tuntevat kuuluvansa asuinalueilleen yhtä vahvasti kuin kaikki muutkin väestöryhmät.
Myös kotikaupunki on heille rakas, mutta asuinmaansa täysivaltaisiksi ja hyväksytyiksi jäseniksi heistä moni ei itseään tunne.
Poikkeuksena ovat Britannian muslimit joista kolme neljäsosaa tuntee olevansa brittejä. Kööpenhaminan muslimeista alle 40 prosenttia kuvailee itseään tanskalaiseksi. Berliinin ja Hampurin muslimeista vain alle neljäsosa pitää itseään saksalaisina.
Ylpeitä brittejä
Myös Camberleyn kaupungissa moskeijan rakennusluvan saanut muslimiyhteisö on hyvin brittiläinen.
"Olemme asuneet täällä pitkään. Me olemme brittejä ja ylpeitä siitä", sanoo paikallisen muslimiyhteisön johtaja
"Meille oli tärkeää, että kunta ymmärsi tarpeemme. Se osoittaa, että myös muu ympäristö ymmärtää meitä", hän jatkaa.
Kun moskeijan rakennuslupa tammikuisena maanantai-iltana hyväksyttiin, valtuustosalista poistui useita ilahtuneita muslimeja ja joukko pettyneitä englantilaisia.
Pitkään maassa
Mojid ei kuitenkaan anna soraäänien vaivata itseään. Hänen mukaansa valtuustoon vaaleilla valitut valtuutetut edustavat heitä paremmin kaikkien kaupunkilaisten kantaa, eikä hän aio pahoittaa mieltään muutaman vastustajan vuoksi.
Camberleyn muslimit kokevat olevansa brittejä siksi, että useimmat heistä ovat olleet maassa jo pitkään. Mojidin mukaan alueen 1 500 muslimista monet ovat tulleet maahan 1980-luvulla.
"Toisen polven siirtolaiset poikkeavat ensimmäisen polven tulokkaista. Me olemme käyneet koulumme täällä, olemme integroituneet ympäröivään yhteisöön ja teemme työtä kaikkien kanssa", Mojid sanoo.
"Ensimmäisen polven tulokkaat sen sijaan pysyvät usein omien joukoissa, ja monilla heistä on kielivaikeuksia", Mojid jatkaa.
Paljon yrittäjiä
Mojid itse toimii ravintoloitsijana, ja hän tapaa työssään kaikenlaisia ihmisiä. Hänen mukaansa muslimien joukossa on paljon yrittäjiä. Sosiaalisia ongelmia ei juuri ole, koska niitä ei ole alueen muillakaan asukkailla.
"Englannissa lasten koulutuksesta puhutaan aina, mutta tällä alueella koulut ovat hyviä. Meidän lapsemme menevät yliopistoon ja muihin korkeamman asteen oppilaitoksiin siinä kuin muidenkin", Abdul Mojid muistuttaa.
"Emme myöskään kohtaa rasismia tai ennakkoluuloja. Kasvokkain käytyjä riitoja muiden asukkaiden kanssa ei ole, vaikka moskeijapäätöksen kaltaisia kiukunpuuskia joskun onkin", Mojid vakuuttaa.
Uusi moskeija nousee vanhan katolisen koulun tilalle. Koulurakennus on kuitenkin palvellut muslimiyhteisön tukikohtana ja moskeijana jo vuodesta 1996. Sekä Mojid että moskeijan imaami
Imaami pitää myös kiinteästi yhteyttä paikallisiin kristittyihin kirkkokuntiin.
Kommentoi
Eurooppa vajoaa pikku hiljaa pimeään keskiaikaan uudelleen. Ensin ns. liberaali muslimiyhteisö seuraavaksi radikaalimpi ja lopulta talibanien sortovalta. Ristiretket ovat vielä edessä jos Länsimainen humaani yhteiskunta halutaan tulevaisuudessa ylläpitää.