Mainos

Italiassa selviää puhumalla

Italialaisessa yliopistossa koepäivän lähestymisen tunnistaa siitä, että joka puolella näkee yksinään ääneen mumisevia oppilaita. Italiassa suurin osa kaikista kokeista on suullisia, kun taas Suomessa niitä on käytetty harvoissa kouluissa ja silloinkin vain kielten opiskelussa.

Matteo Cenciarelli, Claudio Bruni ja Veronica Giannascoli kannattavat kaikki suullisia kokeita kirjallisten sijaan, sillä monissa ammateissa vaaditaan taitoa ilmaista asiat sujuvasti puheella.

Ulkomaat 13.7.2010 | Jenni Meronen Muuta tekstin kokoa -+

C 0 lukijakommentti(a) V 2

Italialaisessa yliopistossa koepäivän lähestymisen tunnistaa siitä, että joka puolella näkee yksinään ääneen mumisevia oppilaita.

Italiassa suurin osa kaikista kokeista on suullisia, kun taas Suomessa niitä on käytetty harvoissa kouluissa ja silloinkin vain kielten opiskelussa.

Suullisia kokeita perustellaan usein sillä, että kasvokkain voi tehdä lisäkysymyksiä ja selvittää, mitä oppilas todella osaa. Toisaalta koetilanne ei ole samanlainen kaikille, vaan kysymykset, kuulustelijat ja kuulusteluajankohdat vaihtelevat.

"Kokeen lopputulos riippuu myös opettajasta eikä vain siitä, miten hyvin olet valmistautunut", kertoo La Sapienza -yliopistossa opiskeleva Claudio Bruni, joka viettää kuumaa kesäpäivää kampusalueen keskellä olevassa puistossa ystäviensä Matteo Cenciarellin ja Veronica Giannascolin kanssa.

Suullisessa kokeessa käy usein niin, että opettajalla on jo valmiiksi käsitys oppilaasta ja tämän kyvyistä, eikä keskiarvon kysyminen ennen arvosanan antamista ole harvinaista. Kuulustelija voi olla väsynyt tai kyllästynyt kokeen loppupuolella, tai sitten tällä voi vain olla huono päivä.

"Olen ollut kokeissa, joissa opettaja on kysynyt vain yhden kysymyksen ja heittänyt sen jälkeen ulos. Eikä ole kovin harvinaista, että opettaja päättää hylätä koko luokan", Cenciarelli kertoo.

Lue lisää tiistain Kalevasta!