Grönlanti unelmoi rikkauksista

Maailman suurin saari on valtaosaltaan paksun, paikoin jopa kolmi- tai nelikilometrisen jään peitossa. Jään sulaessa Grönlannin rannikoilta odotetaan löytyvän valtavia öljy- ja kaasuvarantoja ja lisäksi mineraaleja ja kaivannaisia, ainakin kultaa, rautaa, sinkkiä ja kuparia, ehkä timantteja. Merenkulun helpottumisesta Grönlannin tuntumassa olisi myös merkitystä saarella asuville.

Grönlantilaiset toivovat, että ankara luonnonympäristö muuttuu suotuisammaksi, paljastuvia luonnonrikkauksia ryhdytään hyödyntämään ja alueen kansainvälinen asema kohenee. Viime vuoden kansanäänestys heijasteli näitä odotuksia.

Kun puhutaan Arktisen alueen luonnonvarojen jakamisesta tulevaisuuden maailmassa, viiden ehkä hyötyvän rantavaltion joukossa on Tanska - Grönlannin ansiosta. Muut ovat Venäjä, Norja, Kanada ja Yhdysvallat.

Amerikkalaisten tutkijoiden mukaan arktisten vesien alla Kanadan ja Grönlannin välissä odottaa ainakin 18 miljoonaa tynnyriä öljyä ja kaasua ja Grönlannin itärannikolla vastaavasti 31 miljoonaa tynnyriä. Yhtään öljyä ei tähän mennessä ole kuitenkaan löydetty. Kaivannaisista voi odottaa nopeampia tuloksia. Kaivoksia on jo perustettu, ja mineraalien etsintälupia on haettu kymmenittäin.

Paljon jää
epävarmaksi


Grönlantia tunteva Ulkopoliittisen instituutin tutkija Lotta Numminen muistuttaa, että muutoksia leimaa epävarmuus. Hänen mielestään grönlantilaiset saattavat pettyä uusien taloudellisten mahdollisuuksien avautumiseen ja suurimmat voitot siirtyä esimerkiksi monikansallisille laiva- ja öljy-yhtiöille.

Nykyisin saaren talous on sidoksissa kalastukseen ja metsästykseen, ja lämpeneminen ja manner- ja merijäätiköiden sulaminen muuttaisi saaren omaakin ekosysteemiä ja samalla perinteisiä elinkeinoja. Myös Grönlanti on muiden rannikkovaltioiden tavoin uhattuna, jos jäätiköiden katoaminen nostaa merenpinnan korkeutta ja suuntaa merivirtoja uudella tavalla.

Kansanäänestyksellä
ote luonnonvaroihin


Huomattava osa 57 000 grönlantilaisesta toivoo saaren saavuttavan itsenäisyyden.

Viimeksi kesäkuun alueparlamenttivaaleissa täyttä itsenäisyyttä ajava vasemmistolainen Inuit Ataqatigiit -puolue keräsi suurimman saaliin, 44 prosenttia äänistä. Moni pitää vuotta 2021 itsenäistymisen merkkipaaluna, sillä tanskalaisvallan alkamisesta tulee silloin 300 vuotta.

Vähittäinen erottautuminen emämaasta alkoi 1979, kun Grönlanti sai osittaisen itsehallinnon. Sitä on myöhemmin laajennettu.

Viime vuoden lopulla Grönlannissa järjestettiin jälleen kansanäänestys.

Noin 75 prosenttia äänestäneistä kannatti ehdotusta, joka antoi saarelaisille lisää hallintavaltaa alueen luonnonrikkauksiin.

Tänä vuonna voimaan tullut uusi laki sisälsi myös muutoksia poliisi- ja oikeusasioissa. Grönlantilaiset saivat samalla aseman kansana kansainvälisen lain edessä ja inuiittien eli eskimoiden kielestä kalaallisutista tuli virallinen kieli.

Tanska vastaa edelleen Grönlannin ulkopolitiikasta ja puolustuksesta ja maksaa kaksi kolmannesta saaren budjetista.