EU-maat hy­väk­syi­vät Ranskan pyy­tä­mät tur­va­ta­kuut – Suomen apu voisi olla po­lii­si­yh­teis­työ­tä

EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta. Suomen apu Ranskalle voisi olla esimerkiksi poliisiyhteistyötä tai tiedustelutiedon vaihtoa, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

Ranskan presidentti Francois Hollande.
Ranskan presidentti Francois Hollande.
Kuva: PHILIPPE WOJAZER/POOL

EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta, sanoo EU:n ulkoministeri Federica Mogherini. Asiasta on vielä päätettävä muodollisesti.

Turvatakuiden aktivointi on historiallinen päätös, sillä niitä ei ole käytetty aiemmin kertaakaan. EU:n perussopimukseen sisältyvän artiklan mukaan jäsenmaat sitoutuvat auttamaan toisiaan, kun yksi maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

– EU on kaikkien jäsenmaiden puolustusministerien suulla yksimielisesti ilmaissut täyden tukensa ja valmiutensa toimittaa (Ranskalle) kaiken tarvittavan avun ja tuen, Mogherini sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä.

Ranskan puolustusministeri Jean-Yves Le Drian korostaa, että kyseessä on poliittinen toimi, joka eroaa sotilasliitto Naton turvatakuista. Ranska haluaa, että jäsenmaat tiivistävät yhteistyötä äärijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa Syyriassa ja Irakissa. Apua voisi antaa myös Ranskan maaperällä.

Mogherinin mukaan kukin jäsenmaa voi auttaa tavallaan. Sotilaallisen avun tarjoaminen ei ole välttämätöntä.

–  Tarpeet ovat niin erilaisia, että uskon, että kaikki jäsenmaat voivat tarjota niiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vastaavaa tukea.

Myös Le Drian sanoi, että jäsenmaiden toimittama apu voi olla erityyppistä, mutta päätökset on tehtävä pikaisesti.

Suomen apu Ranskalle voisi olla poliisiyhteistyötä

Suomen apu Ranskalle voisi olla esimerkiksi poliisiyhteistyötä tai tiedustelutiedon vaihtoa, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

Sotilaallisen avun mahdollistava lakiesitys on tarkoitus saada eduskuntaan ensi vuoden alussa. Niinistön mukaan lainsäädännön valmistelua on kiirehditty.

EU:n puolustusministerien lupaama tuki Ranskalle oli Niinistön mukaan ennen muuta poliittista, mutta esimerkiksi Britanniassa on valmiutta auttaa Ranskaa sotilaallisesti.

Niinistö pitää päätöstä käännekohtana ”pitkään paikallaan velloneen” EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä.

– Suomi tietenkin toivoo, että muut toimisivat samalla tavoin kuin me toimimme muita kohtaan. Eli tässä nyt sitten testataan, mitä nämä EU:n turvatakuut merkitsevät, Niinistö sanoi Brysselissä.

Sipilä: Valmius ja halu tukea Ranskaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoittaa Twitterissä, että Suomella on valmius ja halu tukea Ranskaa. Keskinäisen avunannon lauseke velvoittaa Suomea.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta mukaan Suomi toimii siten kuin se toivoisi toimittavan itseään kohtaan.

Ministerivaliokunnan tiedotteen mukaan asiaan palataan, kun Ranska on esittänyt konkreettisempia pyyntöjä.

EU-ministerivaliokunta käsitteli tänään Ranskan esittämää pyyntöä EU:n turvatakuiden käyttöönotosta.

Valiokunta käsittelee Suomessa

Ranskan pyyntöä ottaa käyttöön EU:n turvatakuut käsittelee Suomessa ensin ulko- ja turvallispoliittinen valiokunta ja sen jälkeen mahdollisesti eduskunta, kertoo ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) STT:lle.

Kaikkosen mukaan Suomen mahdollinen apu painottuisi viranomaisyhteistyöhön. - Lähinnä tulee mieleen ehkä poliisiapu, tiedusteluapu, mahdollisesti humanitaarinen apu, jos sellaiseen on tarvetta.

Suomen lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiettyjä rajoituksia siihen, mitä apu voi olla. Esimerkiksi armeijan joukkoja emme voi Ranskaan lähettää.

Kaikkonen myöntää, että viranomaisyhteistyötä tehdään tiettyyn rajaan asti tällaisissa tapauksissa muutenkin.

Ilmoita asiavirheestä