Ulkomaat

Mainos

Erdogan haluaa selvittää Kreikan kanssa "rajan epäselvyydet"

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras (oik.) ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden torstaina. KUVA: ALEXANDROS VLACHOS / EPA
Ulkomaat 7.12.2017 16:46
Seppo Ylönen

Turkin valtionpäämies ensimmäistä kertaa Kreikassa yli 60 vuoteen.

Kreikan ja Turkin välejä ei voi millään asteikolla kuvata lämpimiksi.

Asioiden tilaa kuvaa hyvin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin torstaina alkanut kaksipäiväinen valtiovierailu Kreikassa. Edellisen kerran Turkin presidentti (Celal Bayar) laski jalkansa Kreikan maaperälle vuonna 1956, siis yli 60 vuotta sitten.

Erdogan on vieraillut Kreikassa pääministerinä vuonna 2010.

Tämän viikon vierailu on yllättävä, sillä Erdogania ei ole juuri näkynyt länsimaissa heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Erdogania on lännessä syytetty sananvapauden tukahduttamisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta.

Kreikka sanoo olleensa ensimmäinen maa, joka tuomitsi sotilaiden toimeenpaneman kaappausyrityksen. Myöhemminkin Kreikka on pitänyt moniin muihin länsimaihin verrattuna varsin matalaa profiilia Erdoganin hallinnon arvostelussa.

Sotilaita ei palautettu

Toisaalta Turkista on paennut Kreikkaan runsaasti virkamiehiä, joitakin toimittajia ja muita oppositiohenkisiä, jonka pelkäsivät kaappausyrityksen jälkeen passitusta vankilaan.

Erityisen paljon huomiota saivat ne kahdeksan Turkin armeijan upseeria, jotka pakenivat helikopterilla Kreikkaan. Turkki on vaatinut sotilaiden palauttamista, mutta Kreikan oikeuslaitos on korkeinta oikeutta myöten kieltäytynyt noudattamasta pyyntöä.

Erdogan pitää Yhdysvalloissa maanpaossa olevaa uskonoppinutta Fethulalh Güleniä kaappausyrityksen sylttytehtaana ja Kreikkaan paenneita turkkilaisia Gülenin hengenheimolaisina.

Sataprosenttisen johdonmukainen ei Kreikka kuitenkaan ole ollut turkkilaisten toisinajattelijoiden suojelussa.

Toimittaja rajalta takaisin

Viime toukokuussa Kreikka palautti raja-alueelta Turkkiin vasemmistolaisen Nokta-lehden toimittajan Murat Capanin ja seitsemän muuta turkkilaista. Capan oli saanut pari päivää aikaisemmin 22 vuoden vankeustuomion "yrityksestä syrjäyttää hallitus".

Turkin ja Kreikan raja on ollut paineessa myös merialueella Lähi-idän pakolaisvirtojen vuoksi.

Pakolaisten vyöry saatiin kontrolliin, kun EU ja Turkki tekivät pakolaisten palautussopimuksen maaliskuussa 2016. Samalla Turkki lupasi tilkitä rajan.

Turkin meriraja on pitänyt verraten hyvin. Tosin syyskuusta asti Egeanmeren ylittäjien määrä on ollut taas selvässä kasvussa.

Kreikkaan päässeitä ei ole juurikaan palautettu Kreikasta Turkkiin. Marraskuussa heitä oli itävaltalaisen Der Standard -lehden mukaan 46 kappaletta.

Samaan aikaan kuitenkin 3 000 pakolaista oli saanut jäädä Kreikkaan valitettuaan palauttamisesta. Kreikkalaiset oikeusistuimet eivät pidä Turkkia automaattisesti turvallisena maana, johon voitaisiin ihmisiä palauttaa.

Vanha raja "epäselvä"

Naapurusten raja ei ole varsinkaan Turkin mielestä selvä. Maat ovat kiistelleet merirajasta Egeanmerellä. Vuonna 1996 erimielisyys asumattoman saaren omistuksesta oli johtaa sotaan.

Presidentti Erdogan esitti vierailunsa alla kreikkalaisen lehden haastattelussa, että maiden rajan määrittävä Lausannen rauhansopimus (1923) otettaisiin uuteen tarkasteluun. Erdoganin mielestä "jotkut yksityiskohdat ovat siinä epäselviä".

Kreikan presidentin Prokopis Pavlopouloksen mukaan mitään epäselvyyksiä rajanvedossa ei ole.

Osoituksena siitä, miten räjähdysherkät Turkin ja Kreikan suhteet ovat, on Erdoganin perjantain vierailu Traakian maakuntaan Kreikan pohjoisosiin. Erdogan käy tervehtimässä alueen turkkilaisvähemmistöä. Kreikan hallituksen ehto vierailulle oli, etteivät asukkaat vedä salkoihin Turkin lippuja.

Sotaisi historia

Turkin ja Kreikan suhteet ovat olleet jännittyneet vuosisatojen ajan.

Nykyinen Kreikan valtio syntyi vuonna 1821 verisen sodan jälkeen. Sitä ennen Kreikka oli kuulunut ottomaanien valtakuntaan.

Nyky-Turkki puolestaan syntyi ottomaanien imperiumin raunioille vuonna 1923.

Sitä ennen kreikkalaisten ja turkkilaisten asevoimat olivat mitelleet voimiaan useaan otteeseen.

Viimeisin yhteenotto oli vuonna 1922, jolloin Kreikan miehitysjoukot kärsivät katkeran tappion Vähä-Aasiassa. Tätä seurasivat suuret väestönsiirrot, joita on kuvattu ensimmäisiksi etnisiksi puhdistuksiksi.

Välit pysyivät kireinä koko 1900-luvun.

Erityisen tulehtunut oli tilanne Kyproksen saarella vuonna 1974, kun turkkilaisjoukot nousivat maihin ja saari jakaantui kahtia.

Sodan partaalle maat joutuivat vuonna 1996 kiistassa asumattoman saaren omistuksesta Egeanmerellä.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Hienoa että saadan merirajat selvääksi. Tämä epävakava tilanne oli EUllekin ongelmallinen.
Erdoganilta tuli rohkea aloitus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jihadistinen Imperialisti-Erdogan miehittää yhä suurta osaa Kyproksesta sekä sortaa kurdeja. Luulee nyt voimansa tunnossa pystyvänsä kyykyttämään Kreikkaa. Turkki ulos NATO:sta ja EU:lta lopullinen vahvistus sille, ettei islamistinen Turkki kelpaa EU:n jäseneksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi iltapäivällä maan pohjoisosassa jäätävän vesisateen, lumipyryn ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Jos annat jotain, ole valmis myös vastaamaan kuljetuksesta

Jaa että täysi palvelu tavaran lisäksi? Taidat höpötellä provo- mielessä. Lue lisää...
En mee lankaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.12.

Naapurit

18.12.

Fingerpori

18.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image