Pääministeri Juha Sipilä arvioi, että brittien uuteen EU-sopimukseen tulevasta ”sosiaaliturvan hätäjarrusta” voisi olla hyötyä myös Suomelle.
– Maksamme vuosittain kymmenen miljoonaa euroa lapsilisiä ulkomaille ja hätäjarruun liittyvä lapsilisien mitoittaminen kunkin maan elintason mukaan voisi sopia Suomenkin tilanteeseen, Lontoossa Syyria-kokoukseen osallistuva pääministeri sanoi keskiviikkona illalla.
Sipilän mukaan lapsilisien kaltaisten etujen ei ole tarkoitus olla kohtuuttoman suuria vastaanottavassa maassa.
Brittien sosiaaliturvaan neuvottelema hätäjarru perustuu siihen, että maahan on tullut nopeassa tahdissa paljon EU-muuttajia ja siksi sen sosiaalipalvelut ovat vaikeuksissa. Suomessa vastaavaa tilannetta ei ole, mutta myös Britanniaan tulevaisuudessa muuttavat suomalaiset joutuvat kärsimään hätäjarrusta, jos he tarvitsevat sosiaalitukia.
– Meillä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka montaa suomalaista tämä koskisi, mutta käsittääkseni asia on meille aika pieni. Se koskee monia muita maita myöskin suhteellisesti enemmän kuin Suomea.
Suomen hallitus muodostaa kantansa brittien uuteen EU-sopimukseen perjantaina. Sosiaaliturvan hätäjarru on sen Sipilää kiinnostavasta lapsilisäpykälästä huolimatta sopimuksen hankalin asia.
– Me emme halua, että ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen tulee minkäänlaisia rajoituksia. Monet sopimuksen ratkaisut on kuitenkin muotoiltu niin, että ne koskevat kaikkia jäsenmaita, Sipilä sanoo.
Brittiarvioiden mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Itävalta ja Irlanti suhtautuvat EU-maista myönteisimmin uuteen jäsenyyssopimukseen. Sen suurimmat vastustajat ovat Espanja ja monet Itä-Euroopan maat.
Vapaa liikkuvuus huolena Syyria-kokouksessa
Pääministeri Sipilä tapaa tänään Lontoossa Syyrian avustuskonferenssin yhteydessä muiden pohjoismaiden pääministereitä sekä Irakin ulkoministerin. Tapaamisten tarkoituksena on varmistaa, ettei pakolaiskriisi vaaranna pohjoismaiden kansalaisten vapauksia ja että Irakista tulleiden muuttajien palautukset nopeutuvat.
– Meillä on tarve puhua maahanmuutosta pohjoismaiden kesken. Rajakäytäntöjen muutokset eivät saa rajoittaa pohjoismaiden kansalaisten liikkumisvapautta, Sipilä sanoi Lontoossa keskiviikkoiltana ennen tapaamisia.
– Lisäksi keskustelemme maahanmuuttajien kotouttamisesta. Suomeen ja Norjaan on tullut jokseenkin samankaltainen määrä pakolaisia.
Sekä Suomen että Norjan rajojen yli tulee myös laittomia maahanmuuttajia Venäjältä, jossa heitä kuljettavat monenlaiset ihmissalakuljettajat ja rikollisjärjestöt. Norjassa myös näiden maahanmuuttajien palautukset Venäjälle ovat sujuneet heikosti.
– Käsittääkseni tilanne on kuitenkin parantunut. Haluamme pysyvän ratkaisun laittoman maahanmuuton estämiseksi. Venäjän kautta on tullut yli 30 maan kansalaisia, joista monet ovat turvallisista maista, Sipilä sanoo.
– Venäjän kautta tulevat ovat selvästi maksaneet järjestelyistään. Se on järjestäytynyttä toimintaa.
Keskusteluista huolimatta Venäjän kanssa ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen konkreettisista toimista, joilla kriisiä hoidettaisiin.
Irak-tapaaminen: miten pakolaisia palautetaan
Sipilä keskustelee tänään myös Irakin ulkoministerin Ibrahim al-Jaafarin kanssa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden palautuksista. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hakijoita ei toistaiseksi ole voitu palauttaa Irakiin.
– Vapaaehtoiset palautukset ovat sujuneet hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta pakottaviin palautuksiin tarvittavaa pakolaissopimusta ei ole.
Ulkoministeri Soini keskusteli al-Jaafarin kanssa palautussopimuksesta jo lokakuun alussa ja Suomi on lähettänyt Irakiin sopimusluonnoksen jo syyskuussa. Suomi pyrkii saamaan irakilaisten palautuksiin yhteisen mallin muiden Pohjoismaiden kanssa.
