Animaatio avaa ovet Hitlerin bunkkeriin

Natsi-Saksan ykköspyhäkköihin lukeutuneen rakennelman on mallintanut tietokoneelle saksalainen elokuvantekijä Christoph Neubauer. Piiruntarkan työn päätavoitteena on tämän mukaan korjailla vääristynyttä kuvaa natsijohtajan maanalaisesta turvapaikasta.

Mallinnus osoittaa Neubauerin mukaan etenkin sen, että Hitler ei viettänyt viimeisiä päiviään pimeässä ja kosteassa rotankolossa.

"On uskomatonta, mikä määrä vääriä käsityksiä bunkkerista on liikkeellä. Sitä koskevat esitykset perustuvat valokuviin jo tuhotusta tai mudan ja veden alla 30 vuotta olleesta bunkkerista", Neubauer perustelee.

Bunkkerianimaatio perustuu yli 800 valokuvasta ja muusta dokumentista koottuihin tietoihin. Neubauer käytti avustajineen taustaselvityksiin ja tietokonemallin tekemiseen noin 16 800 työtuntia.

Todellisuudessa Hitlerin Johtajabunkkeri-nimellä tunnettua turvapaikkaa rakennettiin useissa vaiheissa vuosina 1935-1945. Se sijaitsi Berliinin keskustassa aivan natsi-Saksan uuden valtakunnankanslian tuntumassa. Rakennus ylsi noin kahdeksan metrin syvyyteen ja käsitti 30 huonetta kahdessa osassa.

Natsijohtaja vetäytyi bunkkeriin toisen maailman sodan loppuvaiheessa ja teki siellä itsemurhan yhdessä puolisonsa Eva Braunin kanssa 30. huhtikuuta 1945. Puna-armeija yritti sodan jälkeen kahdesti tuhota rakennelman räjäyttämällä.

Yli neljä metriä paksusta teräsbetonista tehty bunkkeri kuitenkin kesti lataukset ja raunio jäi Saksan jaossa lähes 40 vuodeksi DDR:n alueelle Berliinin muurin tuntumaan.

Lopullisesti bunkkeri lakkasi olemasta vasta vuonna 1988, kun itäsaksalaiset onnistuivat omassa räjäytysyrityksessään ja täyttivät jäänteet maalla.

Jäljelle jäi kuitenkin materiaalia, jota Neubauer on kaivanut esille muun muassa Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin jäämistöstä. Stasi valokuvasi bunkkerirauniot ainakin 1970-luvulla.

Berliinin senaatti on useita kertoja Saksojen yhdistymisen jälkeen torjunut bunkkerijäännösten kaivamisen päivänvaloon.

Näkyvästi tätä on kannattanut harrastaja-arkeologien lisäksi muun muassa amerikkalainen juutalaishistorioitsija Daniel J. Goldhagen. Tämä vaati vuonna 1999, että bunkkerin jäänteistä tehtäisiin Unescon maailmanperintökohde, jotta Saksa ei voisi yksin päättää raunion kohtalosta.

Pääkaupunki on perustellut vastustustaan sillä, että paikan ei haluta muodostuvan äärioikeistolaisten pyhiinvaelluspaikaksi.

Nykyään bunkkerista muistuttaa Berliinissä vain sen paikalle sijoitettu opastetaulu.

Christoph Neubauer on jo aiemmin tehnyt kaksi tietokonemallinnukseen perustuvaa animaatioelokuvaa natsi-Berliinin keskustasta. Ne esittelevät kaupungin silloisia hallintokortteleita ja Hitlerin hoviarkkitehdin Albert Speerin töitä.

Malliin pohjautuvaa kiertokäyntiä Hitler-bunkkerissa Neubauer myy DVD-levyllä.

Lisätietoa osoitteessa www.der-fuehrerbunker.com