Lapin sairaanhoitopiiri tavoittelee säästöjä kouluttamalla työntekijöitään parannusjohtajiksi. Sairaanhoitopiiri on tuonut Suomeen Iso-Britanniassa kehitetyn ohjelman, jonka tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän tyhjäkäynnin vähentäminen.
Suomessa hukkajahdiksi ristityn ohjelman ideana on, että tavallisista työntekijöistä koulutetaan niin sanottuja parannusjohtajia, jotka pystyvät havainnoimaan ja arvioimaan työympäristöään kriittisesti ja ymmärtävät, kuinka sitä voisi kehittää.
Ensimmäisiä työntekijöitä on koulutettu hukkajahtiin viimeisten kuuden viikon ajan. Koulutukseen osallistui 20 eri ammattiryhmien edustajaa Lapin sairaanhoitopiiristä ja Oysin erityisvastuualueelta Oulusta, Kokkolasta, Kainuusta ja Kemistä. Mukana oli muun muassa lääkäreitä, osastonhoitajia, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja siivouspäälliköitä.
Kouluttajat olivat brittiläisestä Derbyshire Community Health Services -organisaatiosta, joka on käyttänyt Improvement Leaders Capability (parannusjohtajien kapasiteetti) -ohjelmaa muutaman vuoden ajan. Nyt ohjelmakoulutusta annetaan ensimmäisen kerran maan ulkopuolella.
Koulutuksen aikanaon käyty läpi työkaluja toimintaa haittaavien ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseen.
”Nämä ovat usein yksinkertaisia ja jokapäiväisiä ongelmia, kuten että tieto ei kulje, tavarat ovat väärässä paikassa, odottamista ja pullonkauloja”, mainitsee Lapin sairaanhoitopiirin johtajaJari Jokela.
Jokelan mukaan ongelmat saattavat kuulostaa arkipäiväisiltä ja ratkaisuehdotukset naurettavan yksinkertaisilta.
”Usein kuitenkin yksinkertaiset ratkaisut ovat juuri niitä parhaita. Ne voisivat löytyä helposti, jos vain joskus käytettäisiin hetki aikaa niiden miettimiseen.”
Lähivuosinamenetelmä aiotaan ottaa käyttöön koko organisaation tasolla. Nyt hukkajahtaamisen saloihin perehdytetyt toimivat uusien parannusjohtajien kouluttajina jo tänä talvena.
”Tarkoitus on, että muutaman vuoden kuluessa meillä olisi jo toistasataa koulutettua”, Jokela sanoo.
Jokela kertoo, että Derbyshiressä hukkajahdin on laskettu vuosina 2010–2011 säästäneen jo 750 000 puntaa eli liki miljoona euroa. Vuoteen 2013 mennessä säästöjen arvellaan Britanniassa nousevan yli neljään miljoonaan euroon.
”Kyllä meillä odotuksia on tämän suhteen, vaikka ohjelma ei toki ole ainoa keino, millä haluamme tuottavuutta lisätä”, Jokinen sanoo.
Sairaanhoitopiirille ohjelman opettelu maksaa opetus- ja materiaalikustannusten verran, kaikkinensa noin 100 000 euroa.
Jokisen mukaan jo nyt ensimmäisistä kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia.
”Varmasti aiomme jatkaa.”
Oysistahukkajahtikoulutukseen osallistui operatiivisen tulosalueen laatupäällikköMika Pöytäkivi. Tulevaisuudessa Pöytäkivi toimii Oysissa muiden työntekijöiden hukkajahtikouluttajana.
Oysissa on toteutettu jo aiemmin hanketta, jossa kotiutusta pyritään nopeuttamaan. Syysloman jälkeisellä viikolla Pöytäkivi osallistuu hukkajahtikoulutuksesta saamillaan eväillä tekonivelleikattujen potilaiden kotiuttamisprosessin tarkasteluun.
”Kun kehitetään potilaan kuntoutumistulosta ja samalla kotiutumisen nopeutta,on arvioitava kokonaisuutta heti ensimmäisistä poliklinikkakäynneistä lähtien.”
