Teräsjätti haluaisi päästä eroon hikoilusta sähkömarkkinoilla
Näin on käynyt ainakin teräsyhtiö Rautaruukille, joka pyrkii parhaansa mukaan pienentämään Raahen tehtaan ympäristöpäästöjä. Masuunien peruskorjausten yhteydessä toteutettavaksi suunnitellut 60 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit vähentävät hajapölypäästöjä ja pienentävät poistokaasujen pölypitoisuutta, mutta kasvattavat vastaavasti sähköntarvetta ja -käyttöä tehtaalla. Kaksiteräinen miekka siis tämäkin, varsinkin kun Rautaruukki on sitoutunut Suomen energiatehokkuussopimukseen, jolla tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä.
Sähkönkäyttö Raahen tehtaalla on lisääntynyt 20 vuoden takaisesta jo 44 prosenttia. Terästehtaalla, kuten kotitalouksissakin, kaikki uusi tekniikka kun tuppaa toimimaan sähköllä. Pelkästään masuunien uudet pölynpoistoimurit tarvitsevat toimiakseen energiaa yhtä paljon kuin 2 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. Jokainen Raahen terästehtaalla käynyt pystyy varmasti muodostamaan jonkinlaisen mielikuvan siitä tekniikan mammuttimaisesta määrästä, mitä tehtaalla vaikkapa juuri pölynpoistoimureiden lisäksi käytetään, ja nimenomaan sähkövoimalla.
Vuositasolla terästehdas kuluttaa sähköä yli miljoona megawattituntia. Tarvitsemastaan sähköstä noin 60 prosenttia se tuottaa itse raudan pelkistyksessä syntyvistä prosessikaasuista. Jopa yhtiön oman väen joukosta löytyy kuulemma edelleen ihmisiä, jotka kuvittelevat tehtaan olevan sähkön suhteen omavarainen. Todellisuudessa näin ei ole ollut vuosikymmeniin, vaan yhtiö tekee vuosittain ostoksia sähkömarkkinoilta jopa 30 miljoonalla eurolla.
Siksi ei olekaan ihme, että Rautaruukki halajaa kämmenet tulessa omaa sähköntuotantoa. Tasaiseen omakustannushintaan saatava sähkö parantaisi kilpailukykyä tilanteessa, jossa sähkön hintavaihtelu näyttää karkaavan käsistä. Rautaruukki ja kaltaisensa kuluttajat eivät voi muuta kuin kauhistella helmikuun 22. päivän kaltaisia hintapiikkejä Suomen aluehinnassa. Tuona päivänä yhden megawattitunnin hinta kipusi yhtäkkiä noin 140 eurosta muutaman tunnin ajaksi noin 1 400 euroon, eikä esimerkiksi Raahen tehtaalla ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin rajoittaa tuotantoa.
Rautaruukki on yksi uutta ydinvoimalaa Suomeen, ja nimenomaan Pohjois-Suomeen, havittelevan Fennovoima Oy:n osakkaista. Vaikka teräsyhtiön omistusosuus energiayhtiöstä on vain neljän prosentin luokkaa, olisi Fennovoiman hankkeen toteutuminen yhtiölle enemmän kuin sata jänistä.
Fennovoima on ollut liikkeellä vuodesta 2007 lähtien. Yhtiö on kuluttanut valmisteluvaiheeseen omistajiensa rahoja tähän mennessä jo yli 30 miljoonaa euroa. Jos Fennovoima saa valtioneuvostolta ja eduskunnalta periaatepäätöksen ydinvoimalan sijoittamisluvasta, päättää se viimeistään vuoden 2011 alussa, tuleeko laitos Pyhäjoella vai Simoon.
Rautaruukki ei ole tehnyt yhtiönä virallista kannanottoa kummankaan paikkakunnan puolesta. Vahva usko, ja varsinkin toivo, hankkeen toteutumisen puolesta sillä kuitenkin on. Tuskin teräsyhtiö muuten olisi ollut osaltaan näin mittavaa valmisteluvaihetta rahoittamassa.
