Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ei innostu yrityksistä hillitä akuutissa vaiheessa olevaa eurokriisiä erilaisilla hahmotelmilla vahvemmasta talous- ja pankkiunionista.
Urpilainen korosti euroalueen ja EU:n valtiovarainministerikokousten jälkeen, etteivät monimutkaiset ja vuosia vievät sopimusmuutokset kuitenkaan auta tilanteessa, jossa markkinoiden epäluottamus nostaa yhä useamman euromaan korkoja kestämättömälle tasolle.
Viimeksi euromaita kovisteli yhteistyön tiivistämiseen kansainvälinen valuuttarahasto. Se vaatii lisää yhteisvastuuta ja sanoo, että vaakalaudalla on koko yhteisvaluutan elinkelpoisuus.
– Ehkä liikaakin tässä julkisessa keskustelussa korostuu pitkän aikavälin kehitys sen sijaan, että mietittäisiin, miten selvitään tulevista viikoista ja akuutista kriisistä, joka on todella vaikeassa tilanteessa tällä hetkellä.
Euroalueen vahvat maat, etunenässä Suomi, Saksa ja Hollanti, suhtautuvat kuitenkin nihkeästi myös moniin esillä olleisiin akuutin kriisin ratkaisukeinoihin. Esimerkiksi yhteisesti taatut joukkovelkakirjat ja ongelmamaiden velkakirjojen ostot kriisirahastoista ovat saaneet kolmikolta tyrmäyksen.
Urpilaisen mukaan myös tämä linjaero heijastelee näkemyseroja unionin laajemmasta tulevaisuudesta – Suomi ei halua unionia, jossa vastataan yhteisesti veloista ja talouksista.
– Kyllä keskeistä on nyt se, että jokaisessa maassa tehdään kansallisesti sellaisia toimenpiteitä, joilla luottamus palautetaan. Sen lisäksi, että tässä on käynnissä pankkikriisi ja velkakriisi, niin ennen kaikkea luottamuskriisi.
Urpilainen myönsi kuitenkin, että luottamus ongelmavaltioihin palautuu hitaasti.
