Suomalaisten kotitalouksien taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt 90-luvusta samalla, kun yleinen ansiotaso on noussut puolella, sanoo tutkija Pekka Räsänen Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta.
"Leipäjonot eivät ole koskaan kadonneetkaan, vaan ne ovat pidentyneet", Räsänen arvioi.
Suomessa on paljon kotitalouksia, joiden ei tarvitse miettiä perustarpeisiin kuuluvien ruuan, vaatteiden ja asumisen hintaa -- ainakaan vielä pitkään aikaan.
"Toisaalta on paljon kotitalouksia, joissa nämä asiat tulevat ajankohtaisiksi aika nopeasti."
Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ovat jääneet osattomiksi hyvinvoinnin kasvusta, Räsänen tarkastelee.
Suomessa tietynlainen "tasaverotus" on Räsäsen mukaan jo tätä päivää, mikä johtuu siitä, että yhä suurempi osa verotuksesta tapahtuu kulutuksen kautta, muun muassa arvonlisäveroina.
"Suomessa progressiivista tuloverotusta on koko ajan laskettu ja lisätty kulutusverotusta, joka ei ole progressiivinen. Olemme aika lähellä tasaverotilannetta. Ne, jotka kuluttavat enemmän -- vaikkapa ajavat paljon kuluttavilla autoilla -- saavat enemmän verohyötyä. Se, jolla on mahdollisuus kuluttaa enemmän, on suhteellisesti paremmassa asemassa", Räsänen pohtii.
Räsänen pitää ruuan arvonlisäveron alennusta hyvänä kotitalouksien yhdenvertaisuuden kannalta.
"Mitä enemmän kotitalous tienaa, sitä pienempi osuus tuloista menee suhteellisesti ruokaa."
