Suomi esittää EU-huippukokouksessa, että kriisimaat tarjoaisivat valtionlainoilleen vakuuksia. Näin maat voisivat saada markkinoilta lainaa nykyistä halvemmalla.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan vakuudeksi voitaisiin korvamerkitä tiettyjä valtion tuloja tai kansallista omaisuutta. Suomi toimi näin 90-luvun lamassa, kun maan lainanhoitokykyä epäiltiin.
Valtionlainoilla ei normaalisti ole vakuuksia, sillä sijoittajat pitävät valtionlainoja yleensä luotettavina.
Ehdotuksen takana ovat valtiovarainministeriön virkamiehet. Se koskisi niitä maita, jotka eivät ole vielä turvautuneet tukiohjelmiin.
Urpilaisen ohella myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on ottanut ajatuksen esille Brysselissä.
Kriisimaiden epäillään vastustavan Suomen ehdotusta. Myös Saksan kantaa odotetaan, koska se on ratkaiseva.
"Vaikea sanoa, millaista kannatusta tämä saa. Joissakin maissa on suhtauduttu uteliaasti, joissakin jopa positiivisesti. On myös maita, jotka eivät ole muodostaneet kantaansa tai vastustavat ajatusta", Katainen sanoi toimittajille ennen varsinaisten neuvottelujen alkua.
Paine nopeiden ratkaisujen löytämiseen on kova, jotta Espanjan ja Italian lainakorkoja saataisiin laskettua. Esillä on ollut myös ajatus, että kriisirahastot ryhtyisivät ostamaan suoraan ongelmamaiden kauppaamia valtionlainoja. Suomi on tähän asti vastustanut ajatusta.
Jos valtionlainat olisivat vakuudellisia, Suomi voisi muuttaa kantaansa.
Kriisirahastojen velkakirjaostot voivat lievittää akuuttia kriisiä, mutta toimien vaikutuksia pitkällä aikavälillä on epäilty.