Suomen osallistumisessa Espanjalle laadittavaan tukipakettiin on auki vielä monta kohtaa. Erityisen mutkikas on kysymys Suomen mahdollisista vakuuksista, sillä edelleenkään ei tiedetä, pystytäänkö
Espanjan lainat myöntämään suoraan pysyvästä kriisirahastosta, vai käytetäänkö aluksi väliaikaista.
Jos väliaikaista rahastoa käytetään alkuvaiheessa, Suomi vaatii tälle osuudelle vakuuksia, jotka voisivat olla esimerkiksi elinkelpoisten espanjalaispankkien osakkeita.
Pysyvän rahaston oli määrä tulla voimaan ensi kuun alussa, mutta se uhkaa viivästyä muun muassa Saksan ratifiointiprosessin viivästymisen vuoksi. Euromaiden taas on määrä päättää Espanja-paketista 9. heinäkuuta, joka voi tulla rahaston kannalta liian nopeasti.
Edelleen on myös mahdollista, että Espanjan rahoituksen käytännön aloitus viivästyy – tai sitä viivästytetään – niin pitkälle, että pysyvä rahasto on käytettävissä.
Suomen kannalta huolestuttavaa on kuitenkin myös se, että tietyt maat haluaisivat eroon pysyvällä rahastolla olevasta ensisijaisen velkojan asemasta, joka tarkoittaa, että velkajärjestelytilanteessa valtiot saavat omansa pois ensin. Tätä perustellaan markkinoiden hermoilulla, kun se nostaa yksityisten sijoittajien riskiä.
Suomi on katsonut ensisijaisuuden korvaavan vakuudet, joita vaaditaan väliaikaisen rahaston kohdalla.
– Useampi maa kuitenkin korosti kuten Suomi, että ensisijaisuus on tärkeä osa pysyvää rahastoa, vaikka joidenkin mielestä tämä ensisijaisuus on markkinoiden epävarmuutta lisännyt, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi euroministereiden kokoonnuttua Luxemburgissa.
Espanja-lainat eivät saa ensisijaisuutta siinä tapauksessa, että niitä maksetaan aluksi väliaikaisesta rahastosta ja siirretään sitten pysyvään.
Kommentit
eihän tässä mitää ihmettelemistä, tämä hallitus suostuu kaikkeen
eihän nyky hallitus kanna mitään huolta kotimaan asioista,vaan se brysselin kaarti on aina etusijalla.
kyllä se on niin, että kaikki miljardit, mitkä nyt annetaan, jäävät hyvin todennäköisesti takaisin saamatta. höpöttäköön urpilainen mitä tahansa vakuuksista, suomessa kurjistetaan kansalaisten elämää nykyisen hallituksen toimesta ja lainataan rahat, jotka jaetaan maille, jotka eivät ole hoitaaneet asioitaan, eivätkä hoida, tämä on nähtävnä jo historiassakin.
Kaikki tukiasiat on tarjottu meille pieninä palasina, ja nyt on noita hassuja nimityksiä "väliaikainen" ja "pysyvä" joissa "väliaikaista" on tuo summa joka tulee jatkossa nousemaan ja "pysyvää" on se, että noita rahoja ei koskaan saada takaisin. Ja "pysyvää" on sekin että summa on niin iso että tuosta suosta Suomi ei pääse irti enää ja se kai on rajoittaja- ja sijoittapiirien tavoitekin, talousunioni ja sitten liittovaltio. Ja oleellista on se, että jo nyt sijoittajat sanelevat miten valtiot saavat toimia. Jos sijoittajat ei halua valtioille etuoikeutta eli suurinta varmuutta vipin takaisinsaannista niin valtiot eivät sitä etuoikeuttaa saa. Sijoittajat saavat. Ja niinpä "itsenäisten" valtioiden päätöksentekoa johdetaan tulevaisuudessa vaikka Aasiasta. Eiköhän tehdä kuten amerikkalaiset, painokoneet painamaan rahaa kellonympäri. Niin paljon että varmasti riittää.
Kreikan kriisin alkuhetkistä alkaen poliitikot, etunenässä kokoomuslaiset, ovat perustelleet, että euron kriisi tulee kalliimmaksi Suomelle jos siihen ei pumpata tukirahaa. On ilman muuta selvää, että mitä pitemmlle euroa tuetaan sitä kalliimmaksi se tulee Suomelle ja kaikille niille Euroopan maille, jotka ovat hoitaneet raha-asiansa hyvin. Usko horjuu jo oikeallakin. vai voiko Benin lausunnoista muuta tulkita.
Zyskowicz Ylelle: Usko euroon voi ihmetyttää 10 vuoden kuluttua:
"Voi olla, että jälkikäteen ihmetellään nykypäättäjien ymmärtämättömyyttä niin kuin me ihmettelemme 1990-luvun vahvan markan politiikkaa: "Olihan selvää, ettei se voi kestää."
Nyt uskalletaan jo arvostella vahvan markan politiikkaa ja Mauno Koivistoa.Väärässä olemisen ja tyhmyyksien tekemisen tunnustaminen pitäisi olla jokaisen poliitikon perusomainaisuus. Mutta kuinka vaikeaa se onkaan!
EVM ( pysyvä vakuusrahasto) meni läpi eduskunnassa torstaina ja sen jälkeen edustajat lähtivät lomalle. Media on hyvin niukasti kertonut asiasta, ilmeisesti tarkoituksella. Päätös rahastosta on suurimipia taloudellisia päätöksiä joilla tuetaan asiansa huonosti hoitaneita maita. Suomi antaa rahastoon 12,58 miljardia euroa. Jonka Suomi ottaa velkaa.
Ei voi kuin hämmästellä ettei kansa nosta tästä suurempaa meteliä. Heinolan reumasairaala olisi tarvinnut toimiakseen 3 miljoonaa euroa ja sitä rahaa ei löytynyt. Suomi antaa valtavan rahamäärän Luxemburgilaiseen yhtiöön, tämä yhtiö ei ole kenellekään tilivelvollinen ja sillä on täydellinen syytesuoja ja vastuuvapaus. Haluammeko ihan aikuisten oikeasti olla mukana tällaisessa? Ruotsi ei ole.
Komppaan. Onhan reilut 10 miljaaardia euroa ja käytännössä rajattoman piikin aukaisu vailla rahankäytön vaikutusmahdollisuuksia mitätön juttu verrattuna Halla-ahon sakkoihin, joita on puitu valtamediassa päiväkausia. Ei tosiaan ole uutisoinnin eikä keskustelun aihe missään. Kristllisistä sentään Kankaanniemi heräsi ja päätti vaihtaa leiriä. Sitäkään ei ole juuri uutisoitu, koska se näyttää hallituspuolueen rakoilemiselta. Media on nykyisin nuolemassa valtaapitävien, lähinnä SDP:n ja ja KaKo:n takapuolta.
Kun noita ulkomaisia lainoja ja niiden vakuuksia vatvotaan sinne tänne niin, että ne ovat tavalliselle ihmiselle täysin hepreaa, niin sen jälkeen onkin hyvä tehdä vaikka millaisia päätöksiä, kun ihmiset eivät osaa ottaa tarkkaa kantaa siihen!? Näin ollen yleinen vastustaminen tällaiseen toimintaan lisääntyy koko ajan!
Niinpä ovat. Valtiokin on niin pahoin jo sotkeentunut näihin uusiutuviin päätöksiin, ettei taida uskaltaa irrota enää. Ja onhan hallituksella erittäin selvä kansan kannatus politiikalleen.
Miten nii iso kysmys merkki? Kyllähän se on sata varmaa että me annetaan sinne nii paljonko pyytävät ja hiukan päällekkin. Ne rahat saadaan helepostikkin vanhusten hoito kustannuksista ja eläkkeistä - ihan näin vaikka koeluontoisesti esim 3 vuoteen ei anneta eläkettä eikä mitään tukiaisia vanhusten terveyshuoltoon.