Yrityspankki Skop Oyj:n eli entisen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin taival pörssiyhtiönä päättyy lopullisesti maaliskuun ensimmäisenä päivänä 2004. Yhtiö noteerataan silloin viimeisen kerran Helsingin arvopaperipörssissä HEX:issä.
Skopin pörssitie alkoi 21. marraskuuta 1988, jolloin sen A-.osake noteerattiin ensimmäisen kerran. Silloin kaikki oli suurta ja mahtavaa. Skop oli yhdessä säästöpankkiryhmän kanssa Suomen suurin pankkiryhmä.
Sitten Suomeen iski historian rajuin lama, joka huipentui pankkikriisiin. Suomen Pankki otti Skopin haltuunsa 19. 9. 1991, koska se pelkäsi, että niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin Skopin luotottajat sanovat luottonsa irti. Se olisi keikuttanut ehkä Suomen valtiotakin ja sen mainetta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, sillä valtio otti itsekin luottoa päästäkseen lamavuosien yli. Syksystä 1991 lähtien Skopin tarina on ollut surullista luettavaa: uhon tilalle on tullut pankin suunnitelmallinen alasajo.
Skopin osake on keikkunut pörssin tarkkailulistalla kymmenen vuotta, helmikuusta 1994 alkaen.
Ylimääräinen yhtiökokous päätti vuoden 1998 lopussa asettaa Skopin vapaaehtoiseen selvitystilaan tammikuun 1. päivästä 1999 alkaen. Skopin hallintoneuvoston, johtokunnan ja toimitusjohtajan tehtävät pankin hallintoeliminä päättyivät samalla kertaa.
Viime vuoden joulukuussa pörssin listauskomitea päätti poistaa Yrityspankki Skopin A-osakkeen listalta, koska sen kaupankäynti on ollut erittäin vähäistä ja osinkoja ei kukaan enää koskaan tule saamaan.
Vuoden 2003 tammi-lokakuussa Skopin osakkeilla tehtiin vain 161 kauppaa, joiden mediaani jäi 28 euroon. Skopin osakevaihdon arvokin jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, noin 24 000 euroon.
Skop on tiettävästi ainoa pörssin yhtiö, jonka osake ei ole mukana arvo-osuusjärjestelmässä.
Omistajat menettävät
Skop-sijoituksensa
Skopin osakkeenomistajat menettävät noteerauksen päättyessä sijoituksensa täysimääräisesti tai menettivät jo silloin, kun Skop asetettiin selvitystilaan.
"Selvitysmiehet ovat alusta alkaen ilmoittaneet, että Skopin osakkeille ei kerry jako-osuutta. Osakkeet ovat arvottomia eikä osakkeita kukaan tule koskaan lunastamaan", painottaa Skopin toimitusjohtaja Ilpo Niitti.
Virallisesti hän on Skopin toinen selvitysmies yhdessä asianajaja Jukka Laitasalon kanssa.
Selvitysmiesten tehtävänä on purkaa Skop ja maksaa velat ja pankkitukena otetut pääomasijoitukset pois. Selvitystilan aikana Skop on pystynyt tekemään jopa voittoa 50 miljoonaa euroa.
Osakkeenomistajien väliseen pörssikauppaan Skop itse tai sen selvitysmiehet eivät ole voineet puuttua. Niitti korostaa, että Skopin osakkeen noteerauksen lopettaminen on täysin pörssin oma päätös.
Muutama piensijoittaja on parahtanut, että hän menettää Skop-sijoituksensa. Niitti muistuttaa, että kaikkein suurin menettäjä on Suomen valtio, joka omistaa 95 prosenttia Skopin osakepääomasta.
Syksyllä 1991 Suomen Pankin omistama holding-yhtiö Skopulus Oy merkitsi Skopin kahden miljardin markan osakepääoman korotuksen, jolloin Suomen Pankista tuli Skopin pääomistaja, osakkeista 52,9 prosenttia.
Nyt tuo osakepääoman korotus, euroissa 336 miljoonaa, menee taivaan tuuliin. Valtio ei saa osakkeistaan mitään, kuten eivät saa muutkaan omistajat.
Skop on saanut valtion pääomatukea yhteensä 850 miljoonaa euroa, josta se on pystynyt palauttamaan 140 miljoonaa, mutta jäljellä on vielä 710 miljoonaa euroa.
Pankin oma pääoma oli viime vuoden päättyessä 50 miljoonaa euroa. Siitä seuraa, että Skopin osakkeille ei jää yhtään mitään.
"Pääomalainojen tarkoituksena on ollut, että Skopin tallettajat sekä velkojat kotimaassa ja ulkomailla ovat saaneet omansa eli rahansa takaisin. Kaikki on nyt maksettu", kertoo Niitti.
Skopin velat olivat syksyllä 1991 huikeat 13,5 miljardia euroa. Nyt nekin velat on maksettu.
"Tuo summa, 13,5 miljardia euroa on maksettu viimeistä senttiä myöten pois. Se oli mahdollista 1,5 miljardin euron pankkituen avulla. Jos Skop ei olisi saanut pankkitukea, se olisi pitänyt asettaa konkurssiin", toteaa Niitti rauhalliseen tyyliinsä.
100-vuotisjuhlat
jäävät pitämättä
Tällä hetkellä Skopilla ei ole tavallisia asiakkaita. Vuoden 1995 jälkeen Skop ei ole ottanut yhtään uutta asiakasta Yritysasiakkaita on vielä jäljellä noin 20. Luotoista valtaosa on perinnässä olevia saatavia.
Selvitystilan aikana Skop on ollut mukana yli 50 oikeudenkäynnissä. Jäljellä on enää kahdeksan oikeudenkäyntiä, joista puolet Suomessa.
"Pankin pitää olla olemassa juridisena henkilönä niin kauan, että kaikista oikeudenkäynneistä saadaan lainvoimainen tuomio", painottaa Niitti.
Niitin mukaan toiveena on, että Skop voitaisiin poistaa kaupparekisteristä vuoteen 2010 mennessä. Jos oikeudenkäyntejä ei olisi, poistuminen rekisteristä eli yrityksen loppu tapahtuisi paljon nopeammin.
Skop on perustettu 1908 ja muutaman vuoden päässä olisi 100-vuotisjuhlien paikka, mutta niitä ei tule. "Vuonna 2008 organisaatiota ei ole enää olemassa", toteaa Niitti.
Henkilökuntaa oli hulppeimmillaan yli 1 500, mutta tänään heitä on enää yhdeksän ja sekin määrä vähenee vuoden 2004 loppuun mennessä.
Skopin pääkonttorin, säästöpankkikeskuksen Helsingin Aleksanterinkadulla, omistaa nykyään Kuntien Eläkevakuutus.
Ilpo Niitin ja toisen selvitysmiehen tehtävänä on saattaa Skop kunniallisesti entisten yritysten joukkoon, historiaan.
