Talous

Ruotsissa maakunnilla on verotusoikeus ja Tanskassa ne ovat valtion ohjaksissa - entä Suomessa?

Suomessa täytyy miettiä, miten maakuntien toiminnan rahoitus toteutetaan. KUVA: Pekka Aho
Talous 27.12.2017 5:00
Hannamari Ahonen

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkijat ovat selvittäneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan maakuntien rahoitusta.

Tutkija Lotta-Maria Sinervon mukaan ääripäät ovat Ruotsi ja Tanska. Ruotsissa maakäräjillä on pitkä historia, ja ne rahoittavat itse 72 prosenttia menoistaan maakuntaverolla. Tanskassa maakuntaveroa ei ole.

Ruotsissa maakuntavero takaa taloudellisen itsenäisyyden ja poliittisen vastuun, Tanskassa maakunnat ovat valtion tiukassa ohjauksessa.

Selvitys on pohjana keskustelulle, minkälainen rahoitusmalli toimisi Suomessa. Maakunnat aloittavat vuoden 2020 alusta ja saavat rahat valtiolta. Niille voidaan mahdollisesti myöhemmin myöntää oikeus maakuntaveroon, kun veron vaikutukset ja taso selvitetään tarkasti.

Norjassa maakuntavero on noin 40 prosenttia ja verotusoikeus liittyy ansiotulojen lisäksi luonnonvaroihin. Silti Norjan valtiolla on keskeinen rooli ohjauksessa ja valvonnassa.

- Tanskan maakunnilla ei ole lainanotto-oikeutta kuten Norjassa ja Ruotsissa, joissa lainaa voi ottaa vain investointeihin, Sinervo sanoo.

Tanskan maakunnat hoitavat terveydenhuoltoa

Sinervon mukaan pitää vastata siihen, mitä rahoituksella tavoitellaan. Halutaanko taloudellisesti itsenäiset maakunnat vai onko tavoite muu? Mihin rahoitus kannustaa?

- Jos meillä on itsehallinnollisia toimijoita, niillä pitäisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa, Sinervo sanoo.

Tanskan maakunnat hoitavat pääasiassa terveydenhuoltoa, joka 80-prosenttisesti rahoitetaan yleisinä valtionosuuksina. Lisäksi ovat toimintaperusteiset valtionosuudet ja kuntien maksuosuudet.

Terveyspalveluissa yhdenvertaisuus eri maakunnissa asuvien kesken on tärkeää, ja niihin valtion suora rahoitus sopii Sinervon mukaan hyvin.

Ruotsissa maakuntien vastuulla on muun muassa terveydenhoito, erikoissairaanhoito ja julkinen liikenne ja Norjassa toisen asteen koulutus, kaavoitus, alueellinen kehittäminen ja julkinen liikenne.

MAINOS

Kommentoi

Läänithän lopettettiin ajat sitten, miksi ne perustettaisiin uudelleen maakuntien nimellä. Kyllä valtion pitää ohjata valtion toimintaa tasapuolisesti, muuten alkaa syntyä muka omillaan toimeentulevia "pikkukatalonioita" jotka halua itsenäistyä ja vähemmän menestyvät alueet kärsivät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässäkin kommentoinnissa - jota etelän lehdistö ja myös Yle voimakkaasti markkinoi- näkyy se harhaluulo, että maakuntahallinto lisää byrokratiaa. Se päinvastoin purkaa valtavan määrän hallintoa, kun soten ja eräiden muiden tehtävien järjestäjävastuu siirtyy sadoilta kuntayhtymiltä, kunnilta ja kaupungeilta 18 maakunnalle. Sehän on hyvä asia. Maakuntamalli on voimassa lähes kaikissa läntisen Euroopan maissa ja niissä hyväksi havaittu. Verotusoikeus lienee tulossa ajan kanssa maakunnille. Tulontasausjärjestelmän rakentaminen sen yhteyteen ei ole kovin vaikeaa, onhan nytkin valtionosuusjärjestelmä. Ja mitä tulee siihen, että Etelä-Suomi muka maksaisi meidän muiden viulut, totean että esimerkiksi asumistukien (1,7 mrd kaikkiaan) kautta muu maa tulee pääkaupunkiseutua noin miljardilla joka vuosi. Nehän maksetaan yhteiskunnan keräämistä verovaroista.
Poliitikkoja tarvitaan niin kauan, kun halutaan olla demokratiassa. Nostan näille ihmisille hattua puolueeseen katsomatta. Keitä ihmisiä enemmän morkataan ja turhaan haukutaan kun heitä. On hyvä asia, että Suomessa - myös täällä Oulussa- on ihmisiä, jotka uhraavat valtavasti aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaan poliitikkoja ei tarvita terveydenhuollon järjestämisessä. Se kun ei voi olla politiikkaa missään muussa mielessä kuin, että paljonko siihen pannaan rahaa, Kun sotessa ei tarvita politiikkaa, ei tarvita maakuntahallintoakaan, Poliitikkoja ei tarvita sorkkimaan ammattiasioita. Juuri sote-uudistuksen yhteydessä on nähty karvaasti miten pieleen voidaan mennä. Oikea marssijärjestys on, että asiantuntijat valmistelevat erilaisia vaihtoehtoja ja esittävät niiden hyvät ja huonot puolet. Vasta sitten tulee poliitikoiden rooli päättää. Ei niin kuin nyt, että poliitikot valmistelevat poliittisen päämäärän ja kehittelevät sille perusteluja antamatta edes tilaisuutta muiden vaihtoehtojen punnitsemiseen. Ollaan kaukana demokratiasta. Mahtavatko Sipilä ja Orpo tätä edes itse ymmärtää?

Viulujen maksamiseen liittyen olisi myös vähemmän intohimoja herättävää, jos palvelut tulisivat suoraan valtiolta eikä maakuntien kautta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä näitä maakuntamalleja Suomessa tarvita, näissä lisätään vain poliittisia virkoja yhteiskunnan rasitukseksi ja vallan pönkittämiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset tai sen päättäjät ei osaa koskaan tehdä mitään omin päin ja oikein vaan kaikki on muilta mailta matkittua paitsi kun kyse on pienituloisten ryöstelystä,alkoholista tai valtion rajojen vartioinnista niin se on ainoa mikä on omintakeista Suomelle.Muut maat kun ei kehtaa tehdä samoin ja kohdella kansalaisiaaan samoin kuin suomi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä poliittisten suojatyöpaikkojen luominen on lopetettava. Lisää verottajia ei tarvita. Yksi riittänee. Jakakaa sieltä sitten kuten valtiokin tekee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turha lisät "verotusportaita"- hallinnolliset kulut lisääntyvät. Lisäksi maakuntien verotuspohja on niin eritasoista, että valtio-osuus olisi joissakin maakunnissa erottäin suuri. Johtaisi varmasti Suomen kansalaisten eriarvoisuuteen eri maakunnissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallintoportaiden lisäys nostaa kuluja myös siksi, että hallintoon epäilemättä tungetaan myös poliitikkoja. Kun nyt on peräänkuulutettu leveämpiä hartioita vastaamaan kustannuksista, niin miksi ei oteta suoraan kaikkein leveimpiä eli valtiota. Silloin tarpeetonta välibyrokratiaa jäisi pois. Ennen kaikkea välissä ei tarvittaisi lainkaan poliitikkoja. Kaikki tulisi sujumaan entistä juohevammin ja asiantuntevammin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Että annettaisiin maalaisliitolle vielä verotusoikeuskin? Ei tule kauppoja. Eikä muuten tule maakuntahallintoakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa.

Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Muonio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

takaa-ajon mielekkyys?

342 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siveysarvojen rappio

Siis sinulla on oikeus olla eri mieltä, mutta seksuaalisilla vähemmistöillä ei sitä oikeutta ole? Lue lisää...
kenellä on, kenellä ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image