Rikkirajasta jopa miljardilasku

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organization) päätös laskea rajusti laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa on tuomassa jopa yli miljardin euron vuotuisen lisälaskun Suomen teollisuudelle.

Laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuuden alentaminen 0,1 prosenttiin 2015 voi nostaa teollisuuden rahtihintoja jopa 30-50 prosenttia. Etenkin viennin kilpailukyvyn pelätään kuristuvan pahasti.

Huolestunein on metsäteollisuus, joka käyttää ahkerasti muun muassa Oulun ja Kemin satamia. Myös metalli- ja kemianteollisuus sekä pohjoisen uudet kaivokset joutuisivat rahtikulujensa kanssa tiukille. Logistiikkakustannukset ovat Suomessa jo muutenkin korkeat pitkien etäisyyksien vuoksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö on vakuuttanut korostavansa kustannusongelmaa EU:ssa. Rikkirajoista kuitenkin päätetään yhdessä, joten Suomi ei voi asiassa sooloilla. IMO:n päätökset viedään EU:n säädäntöön muuttamalla rikkidirektiiviä. Sieltä ne siirtyvät kansallisiin lakeihin ja viranomaisten satamissa valvottaviksi.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen tapasi EU:n liikennekomissaari Siim Kallasin helmikuussa. Vehviläinen esitti, että EU:n tulisi ryhtyä toimiin IMO:n suuntaan lisäajan saamiseksi rajoitusten soveltamisessa. Tällainen mahdollisuus IMO:n määräyksissä on jo olemassa muiden kuin erityisalueiden kohdalla.

"Tämän pitäisi olla mahdollista myös erityisalueiden meriliikenteessä, kuten Itämerellä", Vehviläinen totesi.

Suomen elinkeinoelämän mielestä päätöksen taustalla ei ollut riittävää tietoa näin tiukkojen vaatimusten kustannusvaikutuksista eikä saavutettavista hyödyistä. Viranomaiset hoksasivat liian myöhään, kuinka paljon päästöjen karsinta maksaa.

Lue lisää perjantain Kalevasta!