Rahoituksen professori Timo Korkeamäki ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista pitää tämänhetkistä euron kriisiä hyvin vakavana, vaikka ala- ja ylämäkiä on koettu aikaisemminkin.
–Tässä on nyt sellainen ero, että vaatii isoja poliittisia ponnistuksia saada päätöksiä aikaan. Kriisiä hoidetaan koko ajan pikkuisen liian vähän ja pikkuisen liian myöhään, euroa tutkinut Korkeamäki vertaa.
Euron sitovuus askarrutti myös yhteisvaluutan alkuaikoina.
–Mitä jos eurosta haluaa lähteä? Sitä ei ehkä pohdittu silloin tarpeeksi vakavasti. Kysymys tulee nyt myrskyn keskellä vastattavaksi.
Korkeamäki muistuttaa, että eurosta on ollut paljon rahallista hyötyä Suomelle.
–Yritysnäkökulmasta hyötynä on ollut vakaus, joka mahdollistaa pidemmän tähtäimen suunnittelun. Yritysten rahoituksen hankinta on helpottunut laajempien markkinoiden ansiosta. Olimme markka-aikana hyvin pieni markkina.
Korkeamäki on tutkinut, paljonko suomalaisten pörssiyhtiöiden rahoituskulut ovat pienentyneet euron myötä.
–Summa oli siinä puolen miljardin luokkaa per vuosi.
Vakauden lisäksi euro on kuitenkin tuonut mukanaan myös kriisimaille räätälöidyt tukipaketit ja sen, että Suomen rahapolitiikka on ulkoistettu.
–Joskus haikaillaan sen perään, että pystyisimme säätelemään oman valuutan arvoa ja siten vaikuttamaan viennin vetävyyteen.
Toisaalta silloinkun on mahdollisuus säätää ja säädellä, pitkän tähtäimen vakaus kärsii, Korkeamäki huomauttaa.
–Euron haitat tulevat mieleen aina silloin, kun verrataan Ruotsiin sellaisina aikoina, kun Ruotsilla menee paremmin.