Talous

Luken johtava tutkija Anssi Ahtikoski: Kotimaisesta puusta on tulossa pula, hieskoivu voi olla ratkaisu asiaan

Anssi Ahtikoski on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija. KUVA: Teija Soini
Talous 17.5.2018 21:30 | Päivitetty 17.5.2018 22:01
Anssi Väisänen

Kotimaisesta raaka-aineesta on tulossa pula, jos kaikki suunnitellut puunkäsittelylaitokset aikanaan otetaan käyttöön.

– Hieskoivu on väärin ymmärretty ystävämme. Tällä puulajilla on potentiaalia, etenkin jos ja kun Suomeen tulee lisää biotehtaita. Meillä on paljon turvemaita, joilla hieskoivu pärjää hyvin. Taloudellisestikin puulaji on varsin houkutteleva, Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija, dosentti Anssi Ahtikoski sanoo.

Ahtikosken mukaan hieskoivu auttaa puupulaan jo lähivuosina, sen verran sitä on jo tekeytymässä esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla. Mutta 10–20 vuoden aikavälillä hieskoivusta on jo selkeä apu.

– Nyt 3–4-vuotiaat hieskoivut ovat hakattavissa 20 vuoden päästä. Rauduskoivulla kasvuun menee melkein kaksinkertainen aika, männyllä 80–100 vuotta, kuusella 70–90 vuotta. Pitää kuitenkin muistaa, että hieskoivu sopii maantieteellisesti rajallisesti ja vain tiettyyn tarkoitukseen, kuten kuitupuuksi tai polttoon.

”Metsät kasvavat vuodessa 105 miljoonaa kuutiometriä, mutta kaikki se ei ole hyödynnettävissä. Mielestäni Suomessa pystytään hakkaamaan 75–80 miljoonaa kuutiota ilman, että suuria ongelmia tulee.”

Anssi Ahtikoski

Hieskoivua on tutkittu Limingan Hirvinevalla noin 20 vuotta, joten tiedetään, että hieskoivu on helppo ja halpapuulaji, niin sanottu laiskan miehen puu.

– Idea pitäisi saada paremmin läpi. Meillä on voimakkaat lobbausjärjestelmät ja vahva metsäteollisuus. Tästä voi jokainen päätellä, että tilanne on puumarkkinoilla haastava ja dynaaminen. Asenteet istuvat tiukassa, Ahtikoski sanoo eikä avaa herkkää asiaa enempää.

Uusia, nopeakasvuisia puulajeja tarvitaan siinäkin mielessä, että Äänekosken tehdas haravoi nyt jo Siikalatvan puita. Tulevan Kuopion tehtaan arvellaan parturoivan Kainuun metsiä.

– Metsät kasvavat vuodessa 105 miljoonaa kuutiometriä, mutta kaikki se ei ole hyödynnettävissä. Mielestäni Suomessa pystytään hakkaamaan 75–80 miljoonaa kuutiota ilman, että suuria ongelmia tulee, Ahtikoski sanoo.

Nopeakasvuinen jalostettu mänty on myös tutkinnassa. Siitä on jo niin sanottuja puolentoista polven siemenviljelyksiä.

– Jalostetun puun viljely on metsänomistajalle paljon kannattavampaa kuin jalostamattoman puun. Mutta tutkimustulosten jalkauttaminen vaatii töitä. Tutkijoiden on tultava kammioistaan ja kerrottava tuloksista niin, että metsänomistajat ymmärtävät.

Ahtikoskella on monta tutkimusta on työn alla, aiheina muun muas­sa turvemaiden metsienkäsittely, metsänjalostuksen ekonomia, hiilen sidonta, bioenergia.

– Työmaa ei lopu: nyt on metsäekonomistin kulta-aika: Koko ajan tulee paineita esimerkiksi metsien suojelemiseksi, siis pitää tehdä laskelmia. Olen mukana noin kymmenessä tutkimusprojektissa, muun muassa eteläafrikkalaisten kanssa teemme yhteistyötä lyhyen kiertoajan puulajeista.

Mukanaolo Oxfordin yliopiston (OUP) yliopistopainon tieteellisen sarjan toimituskunnassa on avannut Ahtikoskelle uuden tieteellisen näkökulman ja tuonut itsevarmuutta omaan tieteelliseen kirjoittamiseen.

– Tässä on oppinut nöyräksi. Laskin, että olen tehnyt noin 45 000 tuntia tutkimusta. Ja vielä tunnen olevani noviisi. Jos ikää olisi kymmenisen vuotta vähemmän ja tämä määrä julkaisuja, saattaisin vaihtaa alaa: tutkimusmaailma on aika armoton.

– Nykyajan kiireeseen on vaan mukauduttava. Työpaikoilla on paljon ihmisiä, joista näkee, etteivät he enää kauan jaksa: työstä on kadonnut nautinto, johon on sinisilmäisenä opiskelijana uskonut, Ahtikoski huokaa.

 

Otsikkoa korjattu kello 22.00: Ahtikoski on Luken johtava tutkija, ei Luken johtaja.

Anssi Ahtikoski

Syntynyt 17.5.1968 Helsingin mlk, nykyinen Vantaa.

Koulutus: ylioppilas 1987 Vammalan lukio, maa- ja metsätieteiden maisteri 1993, tohtori 2000 Helsingin yliopisto, 2009 dosentti, Helsingin yliopisto.

Perhe: vaimo ja kaksi poikaa.

Työura: Metsähallitus 1994–97, apurahatutkija 1998–2000, metsäkonsultti Etelä-Amerikassa 2001, apurahatutkija Metsäntutkimuslaitoksessa 2002–2005, virkatutkija Luonnonvarakeskuksessa 2006–.

Harrastukset: kuntoliikunta, käytännön filosofointi.

Ei juhli merkkipäiväänsä.

 

MAINOS

Kommentoi

Havupuusta kun alkaa olemaan jo "huutava pula," niin siirrytään sitten hieskoivuun. No siinäpä oiva ratkaisu millä voidaan jatkaa metsien tuohoamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistakaa nyt kaikessa tässä vanhassa taloudessa vieläkin vanhempi ja parempi ratkaisu: kuituhamppu!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsä mikä hakataan siliäksi,istutetaan taimet mikä on metsän kasvu kiintoina seuraavan 3 vuoden aikana hehtaaria kohti.Vertailukohta olis metsä harvennetaan reippaasti 3/4 jäljelle jäis 1/4 kasavia puita ,istutus tehtäis korjaus istutuksena aukkopaikkoihin.Kummassa kiintojen kasvu parempi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edes hieskoivua on turha yrittää kasvattaa edes sekametsässä. Ylettömäksi paisunut hirvikanta tuhoaa koivut jo taimikkona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntia. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Lapissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Poika ei halua mennä armeijaan

127 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Yh-äippien mollaus

Joo, se on todella omituista. Minut kasvatti yh-äiti ja olen menestynyt elämässäni erittäin hyvin. Tärkeintä ei ole se m... Lue lisää...
Typykkä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

26.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image