Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Kreikan eurojäsenyys joutuu kyseenalaiseksi, jos vasemmistolainen Syriza-puolue voittaa kesäkuun vaalit ja Kreikka ei toteuta vaadittuja sopeutustoimia.
– Jos Kreikka ei ole valmis sopeuttamaan talouttaan, mutta vaatii muilta rahoitusta, niin sehän ei ole mahdollista, Katainen sanoi STT:lle.
Kreikan hallitustunnustelut kaatuivat tiistaina yhdeksän päivää jatkuneen väännön jälkeen.
Puolueiden johtajat tapasivat päivällä presidentti Karolos Papouliasin. Vain kahden tunnin keskustelujen jälkeen presidentti ilmoitti, että yhteisymmärrystä ei löydy ja maassa järjestetään uudet vaalit.
– Valitettavasti olemme jälleen menossa kohti vaaleja – hyvin huonoissa olosuhteissa, sanoi sosialistisen Pasok-puolueen johtaja Evangelos Venizelos.
Uudet vaalit järjestetään näillä näkymin kesäkuun puolessavälissä. Mielipidekyselyjen mukaan vaalit voittaisi säästötoimia vastustava Syriza.
Vaaleihin asti maata johtaa väliaikaishallitus, joka on määrä muodostaa keskiviikkona.
Yhteiskunta vaakalaudalla
Kataisen mukaan Kreikan talous joutuisi euroalueen ulkopuolella ”mahdottomaan tilanteeseen” ja koko yhteiskunta joutuisi ennennäkemättömien haasteiden eteen.
– Jos pankit kaatuvat ja palkkojen ja eläkkeiden maksu loppuu, niin se horjuttaa tietysti koko yhteiskunnan vakautta, Katainen sanoi STT:lle.
Suomen kannalta suurin riski Kataisen mukaan on Euroopan talouskasvun jäätyminen Kreikan tapahtumien seurauksena. Se haittaisi pahasti Suomen vientivetoista taloutta.
Huolta on aiheuttanut etenkin Kreikan vaikeuksien mahdollinen leviäminen Italiaan ja Espanjaan, mutta Kataisen mukaan maiden sopeutustoimet ja rakenneuudistukset ovat parantaneet niiden selviytymiskykyä.
Syriza-puolue haluaa neuvotella EU:n ja IMF:n Kreikka-avun ehdot uusiksi, mutta pitää Kreikan mukana eurossa. Euromaat ovat torjuneet kaikki muutokset lainapaketin ehtoihin.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) piti tiistaina selvänä, että euromaat eivät ole valmiita tinkimään vaatimuksistaan Kreikalle.
– Pidän mahdottomana ajatusta, että 16 muuta parlamenttia lähtisi uudestaan käsittelemään Kreikan ohjelman vain siksi että Kreikassa on käyty vaalit.
– Vaaleja on käyty koko ajan eri puolilla Eurooppaa, ja sopimuksia ei tehdä puolueiden vaan valtioiden välillä, ja sen takia meidän täytyy voida luottaa siihen mitä Kreikan valtion kanssa on sovittu, Urpilainen sanoi Brysselissä EU:n valtiovarainministerien kokouksessa.
Äänestäjien käsissä
Työeläkeyhtiö Varman sijoitusjohtajan Risto Murron mukaan Kreikan eroaminen eurosta on tiistain uutisten jälkeen entistä todennäköisempää.
– Asia on nyt kreikkalaisten äänestäjien käsissä, Murto sanoi STT:lle.
Myös OP-Pohjola-ryhmän pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan uudet vaalit ovat kansanäänestys siitä, pysyykö Kreikka enää eurossa vai ei. Sikäli asetelma on nyt selkeä verrattuna edellisten vaalien epäselvään alkutilanteeseen.
Heiskasen mukaan muu euroalue on valmistautunut paremmin Kreikan eurosta eroamiseen kuin Kreikka itse. Esimerkiksi luottotappioihin on varauduttu ja luotu tukijärjestelmiä.
Epävarmuus kuitenkin jatkuu, sillä edelleen on epäselvää, kuinka Kreikan euroero käytännössä tapahtuisi ja mitä siitä seuraisi.
– Meillä ei ole mitään ennalta sovittua juridista kehikkoa sille, kuinka eurosta erotaan, Murto huomautti.