Talous

Mainos

Kiin­teis­tö­ve­roa maksetaan jatkossa alueen hintatason perusteella

Talous 19.6.2017 19:25
STT

Sijainti, rakennusoikeus, etäisyys pääteistä ja rannan läheisyys. Muun muassa tällaiset seikat vaikuttavat tulevaisuudessa kiinteistöveron pohjana olevaan verotusarvoon, joka on tarkoitus laskea uudella tavalla vuodesta 2020 lähtien.

Valtiovarainministeriö ja Maanmittauslaitos valmistelevat parhaillaan uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää, joka seurailee nykyistä paremmin kiinteistöjen hintakehitystä sekä huomioi alueelliset erot hintakehityksessä.

Uusi laskentajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Siinä koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joiden pohjalta maapohjien verotusarvot määritellään. Hinta-alueiden muodostamisessa käytetään muun muassa kiinteistö- ja asuntokauppatietoja pitkältä aikaväliltä.

Käytännössä verotusarvojen voi odottaa nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa.

Tästä ei silti vielä voi vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä siihen, miten iso kiinteistövero kenellekin lankeaa kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen. Laskentatavan muutos on tarkoitus tehdä niin, ettei se itsessään vaikuta veroja nostavasti tai alentavasti. Tämän jälkeen taas kunnat päättävät, mille tasolle ne kiinteistöveronsa asettavat.

- Lähtökohtaisesti tämän hankkeen jälkeen verot eivät nouse, sanoo finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.

Uuden laskentajärjestelmän tullessa käyttöön tavallinen kansalainen pääsee näkemään tietoja hinta-alueesta nettipalvelusta, jossa oman kiinteistönsä voi paikallistaa ja esimerkiksi kysyä tietoja alueesta. Sieltä myös näkee, millä perusteilla hinta-alue on määräytynyt.

Omakotiliitto pelkää yhä pahempaa rahastusta

Omakotiliitossa pelätään, että kunnat nostavat kiinteistöveroja ja muita asumiskustannuksia entistä ahneemmin, kun sote- ja maakuntauudistus vie niiltä verotuloja sote-palvelujen järjestämisvastuun mukana.

- Tällä hallituskaudella jo tähän mennessä on tiedossa 175 miljoonan euron kustannusten nousu kiinteistöverotuksessa, se on merkittävä nousu. Ja kuitenkin hallitusohjelmaan on kirjattu, että korkeintaan maltillisesti nostetaan 100 miljoonaa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Omakotiliiton näkökulmasta ei vaikuta kohtuulliselta sekään, että kotitalous ei käytännössä ole voinut millään tavalla ennakoida kiinteistöveron kehitystä, jos on vaikkapa ostanut talon tontteineen parikymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi kansaneläkkeellä elävän on vaikea sopeutua merkittäviin muutoksiin asumiskustannuksissaan.

- Toivoisin, että niille ihmisille, jotka ovat tätä maata rakentaneet, pystytään osoittamaan jos ei tämän verotuksen yhteydessä, niin sitten osoittamaan joku muu keino, millä se kompensoidaan, Savolainen sanoo.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kiinteistöveron määrässä tulisi näkyä se mitä vastinetta sillä saa.
Taajama-alueilla joissa kadut pidetään kunnossa portinpieleen asti kunnossa,on asfaltuidut tiet ja katuvalot ym palvelut. Lapsille leikkikentät ym palvelut. Näissä kiinteistöissä on sama kiinteistövero kuin taajaman ulkopuolella missä mitään näitä etuja ei ole. Tietkin joutuu sekä rakentamaan että hoitamaan itse. Aurauksestakin pitää maksaa erikseen itse.
Siis toinen saa kiinteistöveron maksusta vastinetta ja toinen ei mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ollaanko tässä(kin) Ruotsin tiellä? Siellähän paikoitellen kiinteistövero on niin korkea, ettei taloissaan aina asuneilla eläkeläisillä ole enää varaa asua kodeissaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oltaisiinkin Ruotsin tiellä, siellä kun kiinteistövero on pienempi kuin Suomessa. Täällä maksan kesämökistäkin enemmän kuin ruotsalainen omakotitalosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyis tiuon lisäksi tonttimaallekin saada jotkin rajat - joillakin suht koht eilispäivän alueilla on tonttihinnat laitettu keinotekoisesti pilviin, en tiedä kuka moisesta hyötyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huomioihan uusi laskutapa muutokset molempiin suuntiin? Jos lähistölle tulee kaivos tai muu häiriö, tipahtaa verot nollaan. Jos vesistö mökin rannassa rehevöityy, tipahtaa verot silloinkin nollaan. Jos lähistöllä aletaan rakentaa jotain suureellista tai kiinteistön ympärillä ollut naapurin metsänätontti avohakataan, tipahtaa verot nollaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hiinteistövero on nostanut asumiskuluja puolella. Jos vielä nousee, täytynee muuttaa tiettömän taipaleen taakse telttaan. Ei ainakaan sairaseläkkeestä yksin maksella näitä pienenenkään asunnon kiinteistöveroja, saati muitakaan nousuja. Ei auta, vaikka asunto on oma, kun sijaitee ihan pysäkin lähellä. Olisihan se sairaalle ihmiselle helpompaa asua näin, mutta hintojen noustessa taitaa olla lämmitettävä teltta järven rannalla paras. Osoite tietenkin poste restante eli salainen. Muuten iskisi telttavero ja teltan naruvero.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä homma. Onkin oikein, että perukkalaiset joutuvat maksamaan enämpi kun heille on sinne muiden muuten kustannettava tiet ja sähköt satojen kilometrien päähän vaikka ei olisi kuin yksi käyttäjä. Ja pyörätie tietenkin, aurattuna kolme kertaa päivässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syrjäkyläläinen maksaa kaiken itse yleisen maantien varresta asti. Saattaa olla pitkäkin tie joka on yksityisten ylläpitämä. Sähkölinjojen rakentaminenkin on aikoinaan kokonaan itse maksettu liittymismaksun yhteydessä. Mitään palveluja ei kiintestöveroon sisälly,ei edes tien aurausta talvella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa länsituuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ossin tarina

129 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Oulun autio keskusta

On järkyttävää, kuinka joku ARINA on saanut päättää koko Oulun kaupungin keskustan ilmeestä ja samalla kaupungin kauppa... Lue lisää...
Euroopan matkaaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

14.10.

Naapurit

17.10.

Fingerpori

17.10.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image