Veijo Lesonen ei suinkaan vähättele käsivaivoja. Päinvastoin hän korostaa niiden olevan sangen yleisiä nimenomaan työikäisillä. Lesonen kuitenkin huomauttaa, että käsivaivojen tutkimusta ja hoitoa voitaisiin nopeuttaa nykyisestään. Samalla pystyttäisiin säästämään sievoisia summia terveydenhuollon menoissa.
Veijo Lesonen on ollut kehittämässä tutkimuslaitetta, jolla käsivaivojen diagnosointia voidaan järkeistää. EMG Laboratorioiden osakkuusyhtiö EMG Technologies sai Euroopan laajuisen hyväksynnän rannekanavan tutkimuslaitteelleen viime helmikuussa.
Tällä haavaa laite on koe- tai varsinaisessa käytössä noin 20:ssä terveydenhoidon yksikössä Suomessa.
Pari laitetta on jo myös löytänyt tiensä Saudi-Arabiaan, jonne yhtiöllä on jälleenmyyntisopimus, kertoo EMG Technologiesin toimitusjohtaja
Työikäisten vaiva
Kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että tyypilliseen käsivaivaan eli rannekanavaoireyhtymään liittyvä oireita löytyy noin 15 prosentilta väestöä.
Ranteen keskihermon pinnetilan oireina ovat muun muassa käden tai sormien tunnottomuus ja pistely sekä yölliset heräämiset käsi puutuneena. Tautitapauksista yli 80 prosenttia on todettu 25-64-vuotiailla. Oireyhtymälle altistavia tekijöitä ovat muun muassa toistuva kuormitus, tärinä ja kylmyys. Ammattitautilakiin oireyhtymä sai määritelmänsä 2003.
Suomessa tehdään vuosittain lähes 8 000 leikkausta oireyhtymän vuoksi. Erilaisia tutkimuksia tehdään vaivan selvittämiseksi moninkertaisesti enemmän.
Tutkimukset, hoidot ja sairauslomat eivät ole ilmaisia potilaalle sen paremmin kuin yhteiskunnallekaan, Veijo Lesonen muistuttaa. Esimerkiksi neurofysiologin tutkittavaksi lähetettävästä potilaasta koituu kunnalle noin 200-300 euron kulut, ja potilaan rannekanavan avausleikkauksesta napsahtaa helposti siitäkin noin tuhannen euron lasku. Tähän päälle tulevat sairauslomakorvaukset, matka- ja lääkekulut, potilasmaksut...
"Ja mitä kauemmin tutkimusta ja hoitoa joutuu odottamaan, sitä suuremmat ovat kokonaiskulut", Lesonen lisää.
Potilaat saattavat joutua jonottamaan tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä useitakin kuukausia.
Helposti käytettävissä
Suomessa käytössä olevat rannekanavaoireyhtymän diagnosoinnissa käytettävät ENMG-tutkimuslaitteet on näihin aikoihin saakka tuotu ulkomailta. Tuontilaitteille on kertynyt hintaa 25 000-50 000 euroa. EMG Technologiesin kehittämän laitteen hankintakustannukset jäävät vain murto-osaan näistä summista.
"Oululaiskeksintömme on normaali ENMG-laite, joka on vain pakattu pieneen tilaan", Veijo Lesonen kertoo.
Laiteen käyttö on yksinkertaista. "Sen voi opettaa vaikka talonmiehelle", Pentti Manninen heittää.
Kun perinteisiä ENMG-laitteita on käytetty vain erikoissairaanhoidossa, oululaiskeksintö soveltuu myös terveyskeskuksiin ja työterveysasemille esimerkiksi sairaanhoitajien, fysioterapeuttien tai työterveyshoitajien työkaluksi.
Veijo Lesosen mukaan laitetta voi pitää varsin luotettavana. "Tällä saadaan kahdeksalla, yhdeksällä potilaalla kymmenestä selvitetyksi, onko kyseessä rannekanavaoireyhtymä vai ei. Lisäksi saadaan selville taudin aste eli onko oireyhtymä lievä, keskivahva vai vahva. Laite soveltuu myös taudin seurantaan."
Potilaan hoitopäätökset tehdään taudin vakavuuden perusteella.
"Sellainen tuntuma on, että aiemmin leikattiin potilaita ehkä turhaankin. Potilaita saatettiin pistää leikkausjonoon varmuuden vuoksi, koska ei ole oltu varmoja, miten pitkään leikkaukseen pääsy kestää. Nyt, kun oireilevat potilaat on entistä helpompi saada kiinni varhaisessa vaiheessa, voidaan heidät hoitaa oireettomiksi ilman leikkauksiakin", Veijo Lesonen arvioi.
Kommentoi