Euromaiden katseet ovat nyt suuntautuneet Kreikkaan. Ennen Kreikan ensi sunnuntain kansanäänestystä Kreikalle ei tehdä uutta neuvotteluehdotusta, koska Kreikan hallitus hylkäsi edellisen ehdotuksen.
Eurokumppaneille oli kylmä rätti vasten kasvoja, että Kreikan hallitus kehotti kansalaisille Ei:n äänestämistä eli Kreikalle esitetyn sopimuksen hylkäämistä. Eduskunnan suurelle valiokunnalle maanantaina Kreikan-tilannetta esitellyt valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) korostaa, että euromaat olivat viisi kuukautta neuvotelleet ratkaisua, miten voitaisiin maksaa Kreikan toisen lainaohjelman loppuosa. Loppuosan määrä olisi ollut 30 miljardia sekä IMF:ltä että EU:lta.
Ilmoitus kansanäänestyksestä vesitti neuvottelut. 18 euromaan rintama on yksimielinen Kreikka-linjastaan.
Tiistaina kesäkuun viimeisenä päivänä päättyy Kreikan nykyinen toinen lainaohjelma. Samalla Kreikalle myös erääntyy maksettavaksi 1,5 miljardin euron laina, josta suurin osa on kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n saatavia.
Kreikan hallituksen edustaja ilmoitti maanantaina illalla, ettei Kreikka maksa tiistaina lainaansa.
20. heinäkuuta erääntyy vielä suurempi maksu.
Euroalueet yrittävät parhaansa mukaan auttaa hädässä olevia tavallisia kreikkalaisia.
Sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) että valtiovarainministeri Stubb (kok.) korostivat, että euromaat tekevät kaikkensa, että euroalueen vakaus säilytetään. Muissa kriisimaissa Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Kyproksella tosin on edetty yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti, niin että kriisi ei ole leviämässä.
Stubbin mukaan euroalueella ollaan nyt kriisin leviämisen kannalta paremmassa tilanteessa kuin vuosina 2011 ja 2012. Nyt on pankkiunioni ja vakausvälineet. Ne suojelevat tartuntavaarassa olevia euroalueen sisällä ja myös euroalueen ulkopuolella olevia maita.
– Teemme edelleen kaikkemme, että Kreikka on osa euroaluetta, Stubb sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen vastuut eurokriisissä eivät kasva. Se kirjaus pitää, koska olemassa olevalla vakausmekanismilla eli EVM:llä Kreikkaa voidaan auttaa. Aina kun EVM:ää käytetään, eduskunnan pitää se hyväksyä.
– Ei ole kenenkään etu, että kriisi leviäisi Kreikan ulkopuolelle, sanoo myös talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.).
Kreikka ei tule pärjäämään ilman ulkopuolista apua, Stubb sanoo.
Stubb muistuttaa, että joulukuussa edellisen hallituksen aikaan Kreikka oli menossa hyvään suuntaan. Talous kasvoi, budjettiylijäämät olivat vakuuttavia ja velkajärjestelyt olivat menossa parempaan suuntaan. Puhuttiin jopa, että Kreikka olisi tekemässä paluuta markkinoille.
Kaj Turunen (ps.) on pessimistinen, että Kreikka pääsisi jaloilleen.
– Tilannehan vasta pahenee vuoden 2020 jälkeen, silloin tulee enemmän maksuja.
Vaikka Kreikka tekisi sopeutustoimetkin, silti tulee Turusen mukaan olemaan vaikeaa.
– Tämä kesä on isossa roolissa.
