Akatemiatutkija Juha Veijola Oulun yliopistosta kertoo, että Suomessa skitsofreniaa sairastaa 0,9 prosenttia, Pohjois-Suomessa 1,5 prosenttia ja Kuusamossa noin 2 prosenttia väestöstä. Maailmalla luku on keskimäärin 0,5 prosenttia.
Geneettinen alttius selittää pitkälti alueellisia eroja. Sairaus ilmenee usein suvuttain. Joskus moni perheenjäsen sairastuu.
"Toisaalta kaksisuuntaista mielialahäiriötä on Suomessa vain
0,2 prosentilla, kun maailmalla sitä on 1 prosentilla", Veijola vertaa.
Puolet sairastuu skitsofreniaan ennen 20 vuoden ikää. Ominaista taudille ovat erilaiset harhaluulot ja -aistimukset sekä tunteiden latistuminen.
Tauti voi puhjeta perinnöllisesti alttiilla erilaisten stressitekijöiden seurauksena. Jos lähisuvussa on tautia, vaara sairastua on kymmenkertainen. Lisäksi riskiä lisäävät esimerkiksi äidin raskaudenaikainen infektio tai masennus, aliravitsemus, keskushermostovauriot, traumaattinen kasvuympäristö ja päihteet, kuten kannabis.
Potilailla on yleensä ennakko-oireita ennen taudin puhkeamista. Tällaisia ovat esimerkiksi masennus, ahdistus, eristäytyminen kavereista, outo käytös ja epätavallinen ajattelu. Toisaalta nuorilla on näitä oireita muutenkin.
Skitsofrenia on yleensä taannuttava sairaus, josta oireettomiksi toipuu eri tutkimusten mukaan 5-20 prosenttia. Pohjoissuomalaisen tutkimuksen mukaan 60 potilaasta kaksi toipui kymmenen vuoden seurannassa oireettomaksi niin, ettei tarvinnut lääkitystä ja kykeni työhön.
Veijolan johtamassa tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät suojaavat sairastumiselta.
"Nyt on toivo herännyt, että sairautta voitaisiin joissakin tapauksissa ehkäistä tai viivyttää varhaisella puuttumisella. Keinoja voisivat olla terapiat, psykososiaalinen tuki ja lievä psykoosilääkitys."