Sinä ja minä sosiaalisessa mediassa, sinä ja minä yhdessä tietämässä
Monen suusta sosiaalinen media muotoutuu luontevasti - monelta kummastuksen kera. Usealta sanat menevät ohi, iso joukko miettii, mistä puhutaan kun puhutaan sosiaalisesta mediasta.
Mistä siis puhutaan, kun puhutaan sosiaalisesta mediasta?
Ehkäpä ei järisyttävän uudesta ilmiöstä. Vain viestinnästä hieman uusin keinoin ja uuden viestintäteknologian välityksellä.
Ihminen on aina viestinyt toiselle. Joukkoviestinnän ajatus on perustunut yhteisöjen vuorovaikutukseen siitä lähtien kun miehet kokoontuivat nuotion äärelle jo kauan ennen Rooman valtakunnan syntyä.
Joukkoviestintä, modernimmin media, laajeni viestintätekniikan myötä, ja mullistavin keksintö oli kirjapaino 1450-luvulla. Media on saanut muotonsa ammattimaisten instituutioiden, yleensä liikeyritysten tuloksina. Sisällöt syntyvät ammattilaisten, esimerkiksi mainosmiesten, kirjailijoiden tai journalistien työnä, josta viestinnän ammattilaisten ulkopuolinen yleisö kiinnostuu esimerkiksi aamukahvipöydässä, kun se tarttuu lehteen.
Sosiaalisella medialla puolestaan tarkoitetaan internetissä ihmisten avoimia sivustoja, joiden tekemiseen ammattilaiset ei välttämättä osallistu. Sosiaalisessa mediassa erilaiset "vapaat" verkkoyhteisöt viestivät omista kiinnostuksistaan.
Ensimmäiset ilmentymät sosiaalisesta mediasta olivat kymmenisen vuotta sitten avoin keskustelupalsta Irc-galleria sekä Habbo hotel, internetissä toimiva keskustelutyyppinen nuorten peli. Sitten tuli Wikipedia eli tietosanakirja, jota kuka tahansa voi täydentää. Facebook eli ystävärinkien "naamakirjat" alkoivat yleistyä Suomessa kolmisen vuotta sitten.
Sosiaalinen media murtaa ammattilaisten ja amatöörien rajaa viestinnässä. Kuka tahansa voi osallistua mediasisältöjen synnyttämiseen. Kuka tahansa voi laittaa oman kokemuksensa tai tietonsa julkisesti alttiiksi ja muiden kommentoitavaksi. Silti ammattimainen, uutta tietoa tuottava media voi toimia sosiaalisen median rinnalla ja itsekin sosiaalisena mediana - näin esimerkiksi Kaleva.fi-verkkosivusto.
Kynnys osallistua sosiaalisen median julkisuuteen näyttää laskevan joillakin ihmeellisen matalaksi. Julkisuus muuttuu pahimmillaan pöhinäksi, jossa kuka tahansa laskettelee nimettömänä mitä tahansa. Kuka menisi huutamaan esimerkiksi torille samalla tavalla kuin tapahtuu joillakin keskustelupalstoilla internetissä?
Yksityisen ja julkisen raja hämmentyy sosiaalisessa mediassa. Ammattitoimittajien työn idea suuntaa kysymykset kaikille yhteisiin ja merkittäviin asioihin, esimerkiksi poliittiseen tai taloudelliseen päätöksentekoon ja muuhun vallankäyttöön. Sosiaalisen median sivustot puolestaan korostavat ihmisen yksilöllisyyttä, jopa sellaista narsismia, jonka yhteyksiä sosiaalisuuteen on vaikea nähdä.
Sosiaalinen media saa parhaimmillaan käyttövoimaansa niin sanotusta sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalista pääomaa syntyy, kun ihmiset jakavat arkikokemuksiaan ja tietojaan. Kansalaisten elämäntaitoihin perustuva tieto nousee tärkeäksi esimerkiksi tieteellisen tiedon rinnalle. Sosiaalinen media korostaa asianosaisten pätevyyttä ja tekee heistä asiantuntijoita.
Sinä ja minä voimme muodostaa asiantuntevan yhteisön. Kunhan vain tiedämme mistä tiedämme ja mitä tiedämme.
