Muuten 4.3.2010 

Sinä ja minä sosiaalisessa mediassa, sinä ja minä yhdessä tietämässä

Se puskee huulille. Sanapari "sosiaalinen media". Se vilahtaa joka päivä, eri yhteyksissä ja yhä useammin.

Monen suusta sosiaalinen media muotoutuu luontevasti - monelta kummastuksen kera. Usealta sanat menevät ohi, iso joukko miettii, mistä puhutaan kun puhutaan sosiaalisesta mediasta.

Mistä siis puhutaan, kun puhutaan sosiaalisesta mediasta?

Ehkäpä ei järisyttävän uudesta ilmiöstä. Vain viestinnästä hieman uusin keinoin ja uuden viestintäteknologian välityksellä.

Ihminen on aina viestinyt toiselle. Joukkoviestinnän ajatus on perustunut yhteisöjen vuorovaikutukseen siitä lähtien kun miehet kokoontuivat nuotion äärelle jo kauan ennen Rooman valtakunnan syntyä.

Joukkoviestintä, modernimmin media, laajeni viestintätekniikan myötä, ja mullistavin keksintö oli kirjapaino 1450-luvulla. Media on saanut muotonsa ammattimaisten instituutioiden, yleensä liikeyritysten tuloksina. Sisällöt syntyvät ammattilaisten, esimerkiksi mainosmiesten, kirjailijoiden tai journalistien työnä, josta viestinnän ammattilaisten ulkopuolinen yleisö kiinnostuu esimerkiksi aamukahvipöydässä, kun se tarttuu lehteen.

Sosiaalisella medialla puolestaan tarkoitetaan internetissä ihmisten avoimia sivustoja, joiden tekemiseen ammattilaiset ei välttämättä osallistu. Sosiaalisessa mediassa erilaiset "vapaat" verkkoyhteisöt viestivät omista kiinnostuksistaan.

Ensimmäiset ilmentymät sosiaalisesta mediasta olivat kymmenisen vuotta sitten avoin keskustelupalsta Irc-galleria sekä Habbo hotel, internetissä toimiva keskustelutyyppinen nuorten peli. Sitten tuli Wikipedia eli tietosanakirja, jota kuka tahansa voi täydentää. Facebook eli ystävärinkien "naamakirjat" alkoivat yleistyä Suomessa kolmisen vuotta sitten.

Sosiaalinen media murtaa ammattilaisten ja amatöörien rajaa viestinnässä. Kuka tahansa voi osallistua mediasisältöjen synnyttämiseen. Kuka tahansa voi laittaa oman kokemuksensa tai tietonsa julkisesti alttiiksi ja muiden kommentoitavaksi. Silti ammattimainen, uutta tietoa tuottava media voi toimia sosiaalisen median rinnalla ja itsekin sosiaalisena mediana - näin esimerkiksi Kaleva.fi-verkkosivusto.

Kynnys osallistua sosiaalisen median julkisuuteen näyttää laskevan joillakin ihmeellisen matalaksi. Julkisuus muuttuu pahimmillaan pöhinäksi, jossa kuka tahansa laskettelee nimettömänä mitä tahansa. Kuka menisi huutamaan esimerkiksi torille samalla tavalla kuin tapahtuu joillakin keskustelupalstoilla internetissä?

Yksityisen ja julkisen raja hämmentyy sosiaalisessa mediassa. Ammattitoimittajien työn idea suuntaa kysymykset kaikille yhteisiin ja merkittäviin asioihin, esimerkiksi poliittiseen tai taloudelliseen päätöksentekoon ja muuhun vallankäyttöön. Sosiaalisen median sivustot puolestaan korostavat ihmisen yksilöllisyyttä, jopa sellaista narsismia, jonka yhteyksiä sosiaalisuuteen on vaikea nähdä.

Sosiaalinen media saa parhaimmillaan käyttövoimaansa niin sanotusta sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalista pääomaa syntyy, kun ihmiset jakavat arkikokemuksiaan ja tietojaan. Kansalaisten elämäntaitoihin perustuva tieto nousee tärkeäksi esimerkiksi tieteellisen tiedon rinnalle. Sosiaalinen media korostaa asianosaisten pätevyyttä ja tekee heistä asiantuntijoita.

Sinä ja minä voimme muodostaa asiantuntevan yhteisön. Kunhan vain tiedämme mistä tiedämme ja mitä tiedämme.

erkki.hujanen@kaleva.fi


Erkki Hujanen 

KOMMENTOI
LÄHETÄ 
JAA TIETOA
Lähetä juttuun liittyvä kuva tai video
Avaa keskustelu aiheesta juttutuvassa
Facebook 
del.icio.us del.icio.us
MUUTEN - LUETUIMMAT
TERVE24
moottori

Seppo Karppinen
Auto-Kaleva autouutiset 7.2. 
VTT: Etelämmäs tarkoitetut kitkarenkaat riski Pohjolassa
koti
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Koti-Kaleva 11.2. 
Trendeistä viis!
hightech forum
POLTTOPISTEESSÄ 8.12.2011 
FT: Nokia luopumassa luksuspuhelimistaan
kiekko-kaleva
Pelin ytimessä. Janne Pesonen väläytti Ruotsi-ottelussa taitojaan, jotka hurmasivat Raksilan yleisön takavuosina. Kuhmolaislähtöinen hyökkääjä pyöräytti Suomen kavennuksen Viktor Fasthin edestä alivoimalla.
Pelin ytimessä. Janne Pesonen väläytti Ruotsi-ottelussa taitojaan, jotka hurmasivat Raksilan yleisön takavuosina. Kuhmolaislähtöinen hyökkääjä pyöräytti Suomen kavennuksen Viktor Fasthin edestä alivoimalla. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
KiekkoJuttu 20:46 
Takaisin parrasvaloihin
hyvä olo
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen
armeijaan lähtöä.
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen armeijaan lähtöä. _
Hyvä olo 11.2. 
Varusmiehet tarvitsevat henkistä tukea
sunnuntain puheenvuoro
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa.
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa. Pasi Autio
Sunnuntain Puheenvuoro 3.2. 
Rakastuitko Oulussa?
YHTEYSTIEDOT
Tekijänoikeudet © Kaleva Oy