Ruskea kirjekuori tiskin alta varmistaa pääsyn lääkärille
Todellisuus on valitettavasti aika kaukana tästä ulkomaalaisten turistien kliseisestä Kreikka-kuvasta.
Kreikka on EU-maista lähimpänä täydellistä vararikkoa. Maa on elänyt vuosien ajan itseään ja muita pettäen. Euro-alueeseen se pääsi mukaan tilastoja peukaloimalla. Erilaisilla kirjanpidollisilla silmänkääntötempuilla totuuden julkituloa pystyttiin lykkäämään viime syksyyn saakka.
Jos haluaa poimia yhden yksittäisen asian, jolla tämän korttitalon syntymistä voi selittää, se on korruptio. Lääkäriin mennessä pitää olla tukku seteleitä kirjekuoressa, samoin asianajotoimistossa ja rakennusvirastossa.
Kreikan kielen sana fakelaki, voiteluraha, kuvaa muutakin kuin vain sitä, että ruskea kirjekuori vaihtaa omistajaa. Fakelaki on synonyymi tämän päivän Kreikalle, jossa asiat junaillaan hämärissä huoneissa ja lain kouran ulottumattomissa.
Lainkunnioitus on rapautunut, kun kaikki tekevät parhaansa laistaakseen veroja. Sairaalassa päivävuoroa tekevä ja illalla vielä kotikäyntejä ahkeroiva lääkäri saattaa ilmoittaa vuosituloikseen 10 000 euroa.
Erityisen syvälle korruptio onkin juurtunut juuri sairaanhoitoon. OECD:n mukaan valtion sairaaloiden käyttömenoissa on 30 prosenttia ilmaa.
Kun kuitteja ei kirjoitella, jää valtio ilman verotuloja. Kun ei ole verotuloja, ei voida lyhentää valtionvelkaa. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää asiakirjojen väärentäminen ja tarkastajien sumuttaminen. Näin valtio syyllistyy samaan kuin sen kansalaiset.
Mistään pikkusummista ei todellakaan ole kysymys. Korruptiota vastaan taistelevan Transparency Internationalin selvityksen mukaan jokainen kreikkalainen maksoi viime vuonna voitelurahaa keskimäärin 1 355 euroa, lähes tulkoon kuukauden palkan.
Näillä luvuilla Kreikka pääsee maailman vähiten korruptoituneiden maiden listalla sijalle 71. Se jakaa sijoituksen Romanian ja Bulgarian kanssa. Ei kovin mairittelevaa antiikin suurvallalle.
Korruptiota on kaikkialla kreikkalaisessa yhteiskunnassa, mutta erityisen vahvasti se on kiinnittynyt valtion yrityksiin ja virastoihin.
Valtionsektori on useimpiin länsimaihin verrattuna Kreikassa laaja. Joka neljäs työntekijä saa palkkaa valtiolta. Virkoja on jaettu sukulaisille, tuttaville ja puoluetovereille. Tämä on synnyttänyt väistämättä hyvin tehottaman julkisen sektorin, joka osaa - jos ei muuta - marssia kaduilla etuoikeuksiensa puolesta.
Voisi tietysti ajatella, että sielläpä Välimeren rannoilla huiputtakoot toisiaan. Ikävä vain, että Kreikan holtiton meno on euron kautta meidänkin asiamme. Euron arvo on jo luisunut Kreikan vuoksi, ja vielä pahempaa on luvassa, jos Kreikka ei pysty maksamaan pian erääntyviä jättivelkojaan.
Kreikassa on sälytetty herkästi vastuuta Brysselin virkamiehille: valvonta on pettänyt, ei niinkään kreikkalaisten moraali. Aivan hakoteillä kreikkalaiset eivät tässä olekaan. EU:n iso virkamieskunta on pantava töihin, jotta petkuttaminen kävisi hankalaksi.
seppo.ylonen@kaleva.fi
