Rosenholz-aineisto ei ole agenttitarinoiden Pandoran lipas

Julkisuudessa on puhuttu muun muassa Rosenholz-aineistosta ja Tiitisen listasta.

Juuri kukaan ei ole näihin aineistoihin, listoihin ja tietokantoihin tutustunut, mutta monet uskovat niiden sisältävän totuuden Stasin agenteista. -Rosenholz-kortisto ei kuitenkaan ole -- toisin kuin julkisuudessa syntynyt kuva antaa olettaa -- mikään agenttikortisto. Sen sijaan se on operatiiviseen käyttöön kehitetty kortisto, johon tallennettiin tiedot kaikista niistä henkilöistä, jotka syystä tai toisesta olivat HV A:n (Stasin ulkomaantiedustelusta vastannut pääosasto) kiinnostuksen kohteena, kertoi dosentti Kimmo Elo Turun yliopistosta.

Hän korosti, että vaikka henkilö olisikin ollut HV A:n kiinnostuksen kohteena, tämä itse ei välttämättä sitä tiennyt. Nimen löytyminen Rosenholz-kortista ei siis automaattisesti tarkoita, että kyseinen henkilö olisi ollut HV A:n tietolähde. -Lisäksi Rosenholz-aineisto itse ei sisällä ainuttakaan tietolähteen toimittamaa asiakirjaa, Elo lisäsi.

Lähteen yhteys syntyhetkeen muistettava

Kimmo Elon mukaan tutkijoiden ja muidenkin on syytä pitää visusti mielessä, että HV A oli nimenomaan ulkomaantiedusteluosasto, jonka luoma ulkomaisten tietolähteiden verkosto ja sen tuloksena syntynyt Rosenholz-aineisto syntyivät nimenomaan kylmän sodan aikana. -HV A:n tehtävänä oli keräämällä ja analysoimalla tietoja DDR:n ulkopuolelta tukea Stasia tämän puolustaessa Saksan yhtenäisyyspuoluetta ulkoisilta ja sisäisiltä uhilta.

HV A oli myös organisaatio, jonka olemassaolo riippui sen kyvystä tuottaa tiedustelutietoa. -Tämän takia olisi syytä suhtautua tietojen objektiivisuuteen terveellä epäluulolla: tietoja kerättiin hyvin kyseenalaisista tarkoitusperistä johtuen, Elo painotti.

Suomi kiinnosti kovin vähän HV A:ta. Suomen osuus sen operatiivisesta toiminnasta oli promillen luokkaa. -HV A:n operatiivisen toiminnan painopisteet ovat siis olleet aivan muualla kuin mitä kotimaisen keskustelumme perusteella voisi päätellä.

Tieto löytyy vain kortteja yhdistämällä

Varsinainen Rosenholz-aineisto koostuu kahdesta kortistosta. Ensimmäinen on F16-korteista koostuva henkilökortisto. Korteissa mainitaan muun muassa henkilön nimi, syntymäaika, osoite, asuinpaikka ja kansalaisuus. Lisäksi niissä on henkilöön liittyvän operaation rekisteröintitunnus.

Samaan operaatioon liitettiin useimmiten monia henkilöitä, joista jokainen sai oman F16-kortin. Henkilöistä kuitenkin vain yksi oli HV A:n avustaja tai tietolähde, muut olivat usein häntä lähellä olevia ihmisiä, kuten omaisia, sukulaisia, tuttavia ja kollegoita, joista toivottiin joskus olevan tiedustelulle hyötyä. -Tämä hankaloittaa HV A:n avustajana kyseisessä operaatiossa toimineen henkilön tunnistamista, Elo painottaa.

Toinen Rosenholz-aineiston kortisto on operaatiokortisto, joka koostuu niin kutsutuista F22-korteista. Ne kertovat kunkin omalla rekisteröintitunnuksella varustetun operaation etenemisestä. Korteissa ei kuitenkaan ole mitään henkilötietoja, vain tietolähteelle mahdollisesti annettu peitenimi ja operaation rekisteröintitunnus. -Operaatioon liittyneet henkilöt voidaan tunnistaa ainoastaan F16-korttien perusteella.

Ongelmana on muun muassa se, ettei kukaan tiedä, miten täydellinen aineisto HV A:n kortisto on. -Esimerkiksi saksalaisesta, noin 277 000 F16-korttia sisältävästä aineistosta arvioidaan puuttuvan jopa 7 000 henkilön F16-kortit ja 1 500 operaation F22-kortit, Elo havainnollisti.

Dosentti Kimmo Elo puhui Rosenholz-materiaalista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen päivillä Helsingissä. Hän työskentelee Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksessa.