Kalevan kanta 8.9.2010 

Rohkea veto Lajuselta

Suomessa elää luja usko siihen, että menestymme kiristyvässä kilpailussa maailmalla korkean osaamisemme ansiosta. ´

Tämä puolestaan rakentuu toimivan koulujärjestelmän ja tasokkaan yliopisto- ja korkeakouluopetuksen luomalle perustalle.

Opetuksen voimavaroista käydään koko ajan kovaa kädenvääntöä. Valtiontalouden näkymät eivät lupaa uutta hyvää jaettavaksi. Oppilaitokset joutuvat lunastamaan paikkansa ja osuutensa yhteisestä kakusta aikaisempaa kovemman kilpailun kautta.

Yliopisto- ja korkeakoulumaailmassa ollaan kovaa vauhtia ottamassa askeleita uuteen suuntaan.

Kun yhteiskunta toisaalla keskittyy suurempiin organisaatioihin, mistä aluehallinnon uudelleen järjestäminen ja kuntaliitokset sekä eri palvelujärjestelmien keskittämiset ovat osoituksena, heijastuu sama keskittämisusko myös yliopistomaailmaan.

Taustalla painaa tarve löytää keinoja lisätä huippututkimusta. Tähän ajatellaan päästävän keskittämällä voimavaroja ja panemalla oppilaitosten tekemisiä tärkeysjärjestykseen sekä leikkaamalla vähemmän tärkeäksi arvioituja tehtäviä pois.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen teki rohkean aloitteen yliopiston avajaisissa maanantaina esittämällä, että korkeakoulujen ja yliopistojen pienet yksiköt lakkautettaisiin.

Nykyisillä rakenteilla kun ei voida elää kustannustehokkaasti.

Kaikkiaan noin 130 yksikössä annetaan yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta. Lajusen mukaan yksiköiden määrä voitaisiin pudottaa viiteenkymmeneen. Tällöinkin vaikutus koskisi vain noin kymmentä prosenttia korkeakoulujen koulutustarjonnasta.

Esityksen tekee rohkeaksi se, että se nousee alueelta, jossa yliopiston toimintaa on tietoisesti Lajusen valtakaudella viety maakuntaan. On puhuttu yliopiston kolmannesta tehtävästä, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Oulun yliopisto on jo leikannut omia toimintojaan sulkemalla opettajankoulutuksen Kajaanissa. Tästä nousi melkoinen aluepoliittinen kärhämä. Sama taistelu on luvassa kaikkialla, missä leikkauksia tehdään.

Osa Suomen yliopistoista ja korkeakouluista on syntynyt aluepoliittisin päätöksin; myös Oulun yliopisto aikoinaan. Kukaan ei voi väheksyä yliopiston merkitystä paitsi Oulun kaupungille myös koko entiselle Oulun läänille.

Yliopisto on säteillyt viisautta ja vaurautta ympäristöönsä.

Onko niin, etteivät yliopistojen ja korkeakoulujen sivutoimipisteet toimi samalla tavalla?

Supistusten seurauksia arvioitaessa on syytä pohtia, mitä tämä merkitsee yhteiskunnalliseen vaikuttavuuden kannalta. Vai onko sillä merkitystä aikana, jolloin väki vanhenee ja keskittyy keskuksiin?

Toimintojen keskittäminen tähtää kilpailukyvyn turvaamiseen.

Samaan aikaan on syytä pohtia, mitä muuta voitaisiin tehdä. Esimerkiksi miten yliopistoissa syntyneet innovaatiot saataisiin palvelemaan maata nykyistä paremmin?


 
paakirjoitus@kaleva.fi
KOMMENTOI
LÄHETÄ 
KOMMENTIT
8.9.2010 
 
Waldemar
Suomessa, siis koko maassa, ei asu edes kaupungillista väkeä. Vertaan asukasmääriä esim Pietariin, Tokioon, New Yorkiin. Silti meillä on 130 yliopistoa ja korkeakoulua. Näillä laitoksilla on ollut suuri aluepoliittinen merkitys. Mutta eiköhän koulujen määrässä ole karsimista. Kansakouluja nykyisin ala-asteita tai alakouluja on lakkautettu ainakin 100 kpl vuositasolla. Silloin on vedottu kunnissa säästöihin. Taloudellisuus ja tehokkuus on otettava huomioon myös yliopisto- ja korkeakouluopetuksessa.
JAA TIETOA
Lähetä juttuun liittyvä kuva tai video
Avaa keskustelu aiheesta juttutuvassa
Facebook 
del.icio.us del.icio.us
TERVE24
moottori

Seppo Karppinen
Auto-Kaleva autouutiset 7.2. 
VTT: Etelämmäs tarkoitetut kitkarenkaat riski Pohjolassa
koti
Minna Savolainen ja Heli Hynynen pistivät toimeksi ja ryijymatot raikastuivat.
Minna Savolainen ja Heli Hynynen pistivät toimeksi ja ryijymatot raikastuivat. _
Koti-Kaleva 4.2. 
Paukuta pakkasella!
hightech forum
POLTTOPISTEESSÄ 8.12.2011 
FT: Nokia luopumassa luksuspuhelimistaan
kiekko-kaleva
hyvä olo
Länsisiperianlaika Seita on Alpo Pyykkösen ja perheen lemmikkikoira. Miehen metsästyskaverina kulkee kuvaushetkellä emäntänsä kanssa lenkkeilemässä ollut harmaa norjanhirvikoira Sanni.
Länsisiperianlaika Seita on Alpo Pyykkösen ja perheen lemmikkikoira. Miehen metsästyskaverina kulkee kuvaushetkellä emäntänsä kanssa lenkkeilemässä ollut harmaa norjanhirvikoira Sanni. Tapio Maikkola
Hyvä olo 4.2. 
Alpo Pyykkönen sai uudet keuhkot
sunnuntain puheenvuoro
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa.
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa. Pasi Autio
Sunnuntain Puheenvuoro 3.2. 
Rakastuitko Oulussa?
YHTEYSTIEDOT
Tekijänoikeudet © Kaleva Oy