Raskausdiabetes yllätti urheilevan odottajan
Raskausdiabetes yhdistetään usein äidin ylipainoon, korkeaan ikään ja vähäiseen liikuntaan, mutta perinnölliset tekijät näyttäisivät yhä vahvemmin liittyvän tähänkin sairauteen. Näin kertoo naistentautien erikoislääkäri Marja Vääräsmäki Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Aikaisemmin raskausdiabetesta seulottiin tiettyjen riskitekijöiden perusteella. Kuitenkaan yli puolella raskausdiabetekseen sairastuvista suomalaisista naisista näitä riskitekijöitä ei ole. "Tämän vuoksi seulonnat olisi tärkeää tehdä lähes kaikille raskaana oleville", sanoo Vääräsmäki.
Noin 6000 tulevaa äitiä sairastuu raskausdiabetekseen tänä vuonna Suomessa.
Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa sokeriaineenvaihduntaa, joka ensimmäisen kerran havaitaan raskauden aikana. Tällöin verensokeriarvoja tasaavan insuliinin vaikutus heikkenee, ja samanaikaisesti haiman insuliinituotto on tarpeeseen nähden liian vähäistä.
Teija Ronkaiselle tehtiin ensimmäinen sokerirasitustesti ennen raskauden puoliväliä. Silloin tulos oli normaali. "Vaikeinta siinä vaiheessa oli olla syömättä vaaditut 12 tuntia ennen testiä, kun koko ajan oli huono olo."
Isovanhempien diabeteksen vuoksi koe tehtiin 26-vuotiaalle Ronkaiselle myöhemmin uudelleen. Tuolloin verensokeriarvot nousivat testissä käytettävän sokerijuoman jälkeen liian korkeiksi. Siitä alkoi nopea prosessi ja ruokailutottumusten uudistaminen.
"Kun torstaina tehtiin sokerirasitustesti, jo seuraavalla viikolla olin Oulun keskusäitiysneuvolassa diabeteshoitajan juttusilla", Ronkainen kehuu saamaansa nopeaa neuvontaa ja ohjausta.
Vastasyntyneiden teho-osastolla sairaanhoitajana työskentelevälle Ronkaiselle raskausdiabeteksen seuraukset syntyvän lapsen terveyteen ovat tuttuja. Raskausdiabetes voi aiheuttaa muun muassa sikiön suurikasvuisuutta.
"Monelta vauvalta olen verensokeriarvoja seuraillut, mutta on aina eri asia, kun omalle kohdalle jotakin sattuu. Kaikki tulee kuitenkin niin uutena", miettii Ronkainen.
Marja Vääräsmäki koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallista tutkimusta, jossa selvitetään perinnöllisten tekijöiden merkitystä raskausdiabeteksessa sekä raskausdiabeteksen merkitystä äidin ja syntyvän lapsen terveyteen.
Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan yhteensä noin 4 000 odottavaa äitiä, heidän syntyvät lapsensa sekä lasten isät.
Raskausdiabetesta sairastaneilla naisilla on suuri riski sairastua myöhemmin elämänsä aikana aikuistyypin diabetekseen. Heillä on myös keskimääräistä enemmän muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Näitä samoja riskejä on havaittu myös raskausdiabetesta sairastaneiden äitien lapsilla.
"Ei diabetes mikään mörkö ole, kunhan huolehtii ruokavaliosta ja liikunnasta", sanoo Ronkainen.
Hänen sairauttaan on hoidettu kotiseurannassa ruokavalion ja liikunnan avulla. Joissakin tapauksissa raskausdiabeteksen hoidossa joudutaan turvautumaan myös lääkehoitoon.
"Ei minulle verikokeiden ottaminen sormenpäästä sokeriarvojen seuraamiseksi ole ollut vaikeaa", naurahtaa Ronkainen. Vaikeampaa on ollut päästää irti ajatuksesta, että aamiainen ei olekaan päivän tärkein ateria, jolla syödään puolen päivän tarpeiksi.
Aluksi oli vaikeaa syödä niin usein kuin suositellaan. Oli testattava, mitä saattoi syödä, että verensokerit pysyvät kurissa. Tällä hetkellä hoitaminen sujuu Ronkaisen mielestä helposti. "Mikään ei ole kiellettyä, jopa karkkia saa syödä, kunhan muistaa pysyä kohtuuden rajoissa."
Ruuasta saatavia hiilihydraatteja pitää kuitenkin laskea, ja ne pitää jakaa tasaisesti pitkin päivää. Lisäksi täytyy huolehtia riittävästä liikunnasta.
Ronkainen kertoo ajattelevansa myös myöhempää hyvinvointiaan ja pyrkii säilyttämään opitut tavat vielä raskauden jälkeenkin. Nyt vauvan hyvinvointi on tärkeintä.
"Yritän kaikin tavoin huolehtia vauvan sokeriarvoista nyt kohdussa, että saisin lapsen sitten syntymän jälkeen heti viereeni hoidettavaksi."
