Rautateillä korvataan puisia ratapölkkyjä betonisilla ja vanhat poltetaan kaukolämmöksi. Uusiokäyttöön ratapihojen sivuraiteille kelpaa yksi kymmenestä vilkkailta radoilta poistetuista pölkyistä, muut kuljetetaan Kajaaniin tai Raumalle ja murskataan polttoaineeksi.
Kreosoottiöljyllä kyllästetyt ratapölkyt ovat nykyisin ongelmajätettä. EU-direktiivi on, mutta kansallinen lainsäädäntö ja normit ratapölkkyjen jatkokäytöstä ovat vasta tekeillä. Vielä ei tiedetä, käyvätkö Kajaanin ja Rauman lämpökattilat jatkossakin ratapölkkyjen polttoon. Nykysäädösten mukaan ne käyvät, sillä 800-asteisessa kattilassa poltettuna pölkkyjen päästöt mahtuvat sallittuihin rajoihin.
"Polttaminen on ainoa oikea tapa hävittää poistetut ratapölkyt. Tänä vuonna odotetaan uusia määräyksiä ratapölkkyjen poltosta. Jos nykyiset polttolaitokset eivät täytä normeja, on Suomessa ainakin yksi niin uudenaikainen kattila, jota voidaan käyttää jos luvat saadaan", tarkastaja Risto Koskenniemi Ratahallintokeskuksesta kertoo.
Rautateille poistopölkkyjen poltto maksaa. Ensin niistä poistetaan metalliosat, sitten kuljetetaan, varastoidaan ja murskataan hakkeeksi. Lämpölaitokselle pölkkyhake on talvikauden lisäpolttoainetta.
Kotien tulisijoissa ratapölkkyjä ei pidä polttaa, eikä niitä pidä käyttää rakenteisiinkaan. Itärajan takana jopa kylvetään ratapölkyistä tehdyssä saunassa.
Rautatien haju häviää
Ongelmajätteeksi vanhat puiset ratapölkyt tekee kyllästysaine, joka on kivihiilitervaa ja joka tekee ratapihoille tutun ominaishajun. Kreosoottiöljyn tuoksu on katoavaa kansanperinnettä. Betonipölkyistä se puuttuu, ja nekin hiljaiset rataosuudet, jotka pölkytetään puulla, jäävät vaille ominaishajua uusien kyllästysaineiden tullessa.
Maailmalla on saatavissa hajutonta kreosoottiöljyä. Sitä hankitaankin rautateille. Toinen vaihtoehto on mäntypohjainen kyllästysaine, jota kokeillaan parhaillaan. Haapamäellä on koeradan pätkä mäntyöljyllä kyllästetyistä ratapölkyistä seurannassa.
UPM-Kymmenen paperitehtaan alueella Kajaanin Tihisenniemellä kivihiilitervan tuoksu tuntuu. Poistopölkkyjä on pinoiksi asti ja jätehuoltoyhtiö Huurinaisen murskain jauhaa niitä hakkeeksi. Murskain toimii syyskuusta toukokuun lopulle, mutta ei joka päivä. Töissä on kaksi-kolme miestä ja työ tehdään rautateiden laskuun, toimitusjohtaja Matti Huurinainen sanoo.
Haju leijuu vielä Kainuun Voiman polttoaineen vastaanotossakin samalla tehdasalueella, kun pölkkyhaketta on tullut. Turverekan tulo muuttaa hajun. Hake tuodaan murskaamolta kuorma-autoilla ja prosessissa se sekoittuu muihin polttoaineisiin. Kavon polttoaineesta ratapölkkyhake tekee vain 7 prosenttia. Lämpöarvoltaan se vastaa muuta puupolttoainetta.
Kaukolämpöä ja paperitehtaan tarvitsemaa vesihöyryä tuotetaan myös turpeella, puuperäisillä polttoaineilla, kuten sahan ja paperitehtaan kuorijätteellä, ostettavalla metsä- ja puuhakkeella, kierrätyspolttoaineella eli palavalla yhdyskuntajätteellä sekä hiilellä ja kattilan käynnistysvaiheessa seisokin jälkeen myös öljyllä.
Päästöt seurannassa
Kun ratapölkky palaa riittävän kuumassa, haitallisia päästöjä ei tule, Kavon käyttöpäällikkö Heikki Savolainen kertoo. Kavolla on tarkoitukseen sopiva kiertopeti- eli pyroflow-kattila, jossa lämpö nousee 800 asteeseen ja jossa on palamiselle riittävästi ilmaa.
Säännöllisin välein mitataan hiukkaspäästöjä, rikkiyhdisteitä, typen yhdisteitä ja hiilidioksidia. Hiukkaspäästöjen sallittu yläraja on 100 milligrammaa kuutiossa savukaasua, mutta mittauksissa hiukkaspäästöjä on 30-50 milligrammaa. Savukaasun määrää voi arvioida siitä, että poltto imee 90 kuutiota ilmaa sekunnissa. Hiukkasia kertyy vuodessa tonneja.
Typen oksideja Kavo päästää noin puolet sallitusta ylärajasta, noin 480 tonnia vuodessa. Typpioksidipitoisuuksiin vaikuttaa säätilakin. Rikkidioksidin luparaja on 1900 tonnia vuodessa, päästöt 500 tonnia. Hiilidioksidille ei ole luparajaa.
Kajaanissa liikenteen päästöt pilaavat ilmaa eniten.
Ilmanlaatuindeksi ei ole kaupungissa ylittänyt ohjearvoja. Mittauksista saa tietoa esimerkiksi kaupungin kotisivulta http://www.kajaani.fi/kaupunki/tekninen/kni_ilmanlaatu2000.pdf.
